Kauno Kallio

Kauno Sankari Kallio (31. heinäkuuta 1877 Ruovesi, Suomi – 29. kesäkuuta 1966 Helsinki, Suomi) oli suomalainen arkkitehti, joka on suunnitellut muun muassa kirkkoja ja hautamuistomerkkejä. Hän oli Oiva Kallion veli ja työskenteli veljensä kanssa.[1]

Taivalkosken kirkko

Enon kellotapuli

Kallion vanhemmat olivat kirkkoherra, lääninrovasti Pietari Antero Kallio (entinen Öst) ja Lydia Charlotta Durchman. Hän pääsi ylioppilaaksi Vaasan lyseosta 1896 ja hän valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1900. Hän työskenteli aluksi arkkitehti Gustaf Nyströmin toimistossa sekä Nyström-Petrelius-Penttilän arkkitehtitoimistossa kunnes hän perusti 1903 yhteisen toimiston arkkitehti Werner von Essenin ja rakennusmestari E. Ikäläisen kanssa. Tämä toimisto suunnitteli useita asuintaloja Helsinkiin. Kallio perusti oman toimistonsa 1913 ja hänen ensimmäinen merkittävä työnsä oli samana vuonna valmistunut Tampereen teatteri.[1][2]

Kallio osallistui veljensä Oiva Kallion kanssa 1910- ja 1920-luvuilla useisiin arkkitehtikilpailuihin ja he suunnittelivat kilpailuehdotustensa pohjalta muun muassa Imatran voimalaitoksen julkisivut. Kauno S. Kallio suunnitteli myös kymmenen Kansallis-Osake-Pankin haarakonttorirakennusta vuosien 1920–1937 välillä. Kallio erikoistui sitten kirkkorakennusten suunnitteluun ja uudisrakennusten lisäksi hän suunnitteli myös kirkkojen korjauksia ja entisöintejä.[1]