Kaunissaaren tekojärvi

Tekojärvi on muodostettu patoamalla Jägala jõen uoma 50 metriä pitkällä padolla. Järven pohjoisrantaa kiertää maapato, jolla on kasvatettu varastoitavaa vesimäärää ja nostamalla järven vedenpintaa. Järven pinta-ala on 30 hehtaaria ja se on 1,4 kilometriä pitkä ja 400 metriä leveä. Sen itäpäässä on kaksi saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 0,52 hehtaaria. Saaret ovat 100 metriä ja 85 metriä pitkät. Jägala jõgi on järven läpi virtaava joki, mutta siihen laskee myös Kõrgimäe kraavi. Järven valuma-alueen laajuus on 830,7 km².[1][2]

Järven keskisyvyys on 2,3 metriä ja suurin syvyys 5 metriä. Järvialtaan maksimitilavuudeksi on arvioitu 0,00160 kuutiokilometriä eli 1,60 miljoonaa kuutiometriä, mutta annetulla keskisyvyydellä järven tilavuudeksi tulee vain 0,69 miljoonaa kuutiometriä. Järven rantaviivan pituus on 4,0 kilometriä. Sen pohjoisrannat ovat metsämaata ja etelärannat peltoa, niittyjä ja asuinaluetta. Järven kaakkoisrannassa sijaitsee Kaunissaaren kylä ja luoteispuolella Jägala jõen länsirannoilla Lehtmetsän kylä.[1][2]

Tekojärvi on muodostettu Tallinnan vesihuoltoa varten. Sen koillispäähän on johdettu luoteen suunnalta Aavoja-Kaunissaare kanal, joka johtaa 2,8 kilometrin päästä Aavojan tekojärvestä vettä Kaunissaaren tekojärveen. Järven lounaispäästä lähteen länteen Jägala-Pirita kanal, joka laskee vedet 25 kilometrin päähän Pirita jõgeen.[2]

Patoaukon vasemmalla puolella sijaitsee Kaunissaaren vesivoimalaitos (vir. Kaunissaare hüdroelektrijaam), joka voi tuottaa kahdella vesiturbiinilla 0,246 megawattia sähköenergiaa. Samalla puolella patoa on myös kalaportaat.[3]

Järvi luokitellaan limnologisesti kasvillisuudeltaan rehevöityneeksi (vir. makrofüüdijärv tai suurtaimerikas järv, MF), jolloin sekä pohja- ja rantakasvillisuus että kelluvalehtinen kasvillisuus kukoistaa. Tällaiset järvet ovat yleensä myös matalia.[1]