Kaunasin kuvernementti
Kaunasin kuvernementti (liett. Kauno gubernija, ven. Ко́венская губе́рния, Kovenskaja gubernija) oli Venäjän keisarikunnan hallinnollinen alue vuosina 1843–1915. Se lohkaistiin Vilnan kuvernementin alueesta.
| Kaunasin kuvernementti Ковенская губерния Kauno gubernija |
|
|---|---|
 Vaakuna |
|
 Kaunasin kuvernementti (lohenpunaisella) ja sen naapurit. |
|
| Perustettu | 1843 |
| Lakkautettu | 1915 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kaunas (Kovno) |
| Pinta-ala (35 315,5 neliövirstaa[1]) | 40 191,2 km² |
| Väkiluku (1897) ([1]) | 1 544 564 |
Venäjän keisarikunnan ensimmäisessä koko maan kattaneessa väestönlaskennassa 1897 Kaunasin kuvernementin asukasluku oli 1 544 564 henkeä ja pinta-ala 35 315,5 neliövirstaa eli nyky-yksiköissä 40 191,2 neliökilometriä. Väestöstä 90,7 prosenttia (1 401 420 as.) asui maaseudulla ja 9,3 prosenttia (143 144 as.) kaupungeissa.[1]Tätä aiemmin asukasluku oli 969 369 (1857) ja kuvernementin loppuvuosina 1 857 100 (1914).
Kuvernementti jakautui kihlakuntiin (ujezd). Kuvernementinkaupunki oli Kaunas (Kovno) (70 920 as.). Vuonna 1897 Kaunasin kuvernemenissä oli kaikkiaan seitsemän kihlakuntaa oheisen taulukon kuvaaman jaon mukaisesti: [1][2]
| Kihlakunta | Pinta-ala (neliövirstaa) (neliövirsta=1,138062 km2) | Asukasluku | Hallintokeskus |
|---|---|---|---|
| Kaunasin kihlakunta | 3 534,2 | 227 431 | Kaunas (70 920 as.) |
| Panevėžysin kihlakunta | 5 451,5 | 222 881 | Panevėžys (12 968 as.) |
| Raseiniain kihlakunta | 5 689,0 | 235 362 | Raseiniai (7 455 as.) |
| Šiauliain kihlakunta | 6 072,1 | 237 934 | Šiauliai (16 128 as.) |
| Telšiain kihlakunta | 4 654,0 | 183 351 | Telšiai (6 205 as.) |
| Ukmergėn kihlakunta | 5 145,5 | 229 118 | Ukmergė (13 532 as.) |
| Zarasain kihlakunta | 4 769,2 | 208 487 | Zarasai (6 359 as.) |
| Kaunasin kuvernementti Yhteensä | 35 315,5 | 1 544 564 |
Kuvernementin suurimmat väestöryhmät olivat vuonna 1897 äidinkielen mukaan ryhmiteltynä: liettualaiset 37,2%, samogiitit 28,8%, juutalaiset 13,7%, puolalaiset 9,0%, (iso)venäläiset 4,7%, valkovenäläiset 2,4%, latvialaiset 2,3%, saksalaiset 1,4%, ukrainalaiset 0,1% ja muut 0,2%.[3]
Lähteet
- demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
- Kovenskaja gubernija (Brockhaus–Jefron -tietosanakirjan (1890—1907) artikkeli verkkomuodossa) Entsiklopeditšeski slovar F. A. Brokgauza i I. A. Jefrona, 1890—1907. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
- demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. - Raspredelenija po rodnomu jazyku, gubernijam i oblastam (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 1.11.2013. (venäjäksi)
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kaunasin kuvernementti Wikimedia Commonsissa
- Gubernii Rossijskoi imperii. Istorija i rukovoditeli. 1708–1917 (pdf) (Venäjän keisarikunnan kuvernementit (1708-1917) -kokoelmateos pdf-muodossa, 535 sivua) 2003. Transneft-yhtiön rahoittama Runivers-hanke eli "Venäjä alkuperäisteoksien kautta" (Россия в подлиннике), runivers.ru. Viitattu 27.3.2014. (venäjäksi)