Kaunas

Kaunas (puol. Kowno, saks. Kauen jidd. קאוונע kovne) on Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Se sijaitsee Liettuan keskiosassa, maan kahden suurimman joen Niemenin ja Nerisin yhtymäkohdassa ja Via Baltican varrella. Kaupungissa asui vuoden 2012 alussa runsas 311 000 asukasta.[1]

Kaunas
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Kaunas

Koordinaatit: 54°54′N, 23°56′E
Kaupunki
Historiallinen maininta 1361
Hallinto
 – Pormestari Visvaldas Matijošaitis
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 157 km²
Korkeus 47 m
Väkiluku (2012)  ([1]) 311 148
Suuntanumero(t) (+370) 37
Motto: Kaunas yra Kaunas (Kaunas on Kaunas)







Kaunasia kutsutaan usein "opiskelijoiden kaupungiksi", sillä kaupungin yliopistossa on yli 25 000 opiskelijaa. Kaunas on väestörakenteeltaan erittäin liettualainen verrattuna maan pääkaupunkiin Vilnaan, jossa on myös puolalaista ja valkovenäläistä vaikutusta. Toisaalta Liettuassa korostetaan historiallisesta syystä sitä, että nimenomaan Vilna on Liettuan pääkaupunki siksi, että se oli itsenäisyyden alkuvuosina Puolan miehittämä ja Kaunasin korostettiin aina olevan väliaikainen pääkaupunki. Se, että Vilna oli Puolan miehittämä, aiheutti jännittyneisyyttä Liettuan ja Puolan tasavaltojen suhteisiin, koska Liettuassa Vilnan takaisin saaminen oli suuri periaatteellinen poliittinen kysymys. Siksi Puolan ja Liettuan vastakkainasettelu 1930-luvulla haittasi muun muassa reunavaltiopolitiikkaa.lähde?

Se, että Vilna on Liettuan pääkaupunki mutta Kaunas hyvin liettualainen kaupunki, ilmaistaan sanonnalla: "Vilna on Liettuan pääkaupunki, kun taas Kaunas on liettualaisten pääkaupunki." Kaupunkien liettualaisittain suurehko koko luo niiden välille kilpailuasetelman.lähde?

Historia
Näkemys Kaunasista 1600-luvun alkupuolelta.
Kaunasin linna.

Perimätiedon mukaan Kaunas on perustettu 1030, mutta ensimmäinen maininta kaupungista on vasta vuodelta 1361. Kaunas liittyi 1441 Hansaliittoon, ja jo 1500-luvulla kaupunki oli yksi Liettuan suuriruhtinaskunnan tärkeimmistä; vuodesta 1569 suuriruhtinaskunta oli osa Puola-Liettuaa. Vuonna 1665 Venäjän armeija hyökkäsi kaupunkiin useita kertoja. Kaupunki kärsi kulkutaudeista 1657 ja 1708, ja kaiken lisäksi Ruotsi miehitti kaupunkia 1701. Lopullisen Puolan jaon jälkeen 1795 kaupunki siirtyi Venäjän hallintaan. Se kuului aluksi Vilnan kuvernementtiin, mutta oli myöhemmin vuodesta 1843 Kaunasin kuvernementin eli Kovnon kuvernementin keskuskaupunki. Kun Venäjän ja Saksan välinen rautatieyhteys vuonna 1862 valmistui, Kaunasista tuli tärkeä risteysasema. Vuosisadan lopussa Kaunasin väestöstä oli noin 36 prosenttia juutalaisia.lähde?

Kun Liettua itsenäistyi vuonna 1918, Vilnan kaupunki siirtyi Puolan hallintaan ja Kaunasista tuli maan pääkaupunki vuoteen 1939 asti. Kun Neuvostoliitto miehitti maan, Vilnasta tuli jälleen pääkaupunki. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana kaupunki kärsi huomattavia vaurioita ja noin 30 000 kaupungin juutalaista surmattiin. Näihin tapahtumiin voi tutustua nykyään museona toimivassa Yhdeksännessä linnakkeessa.[2]

Ilmasto

Seuraavassa oeva taulukko kuvaa Kaunasin ilmastollisia arvoja. Tiedot ovat ilmastolliselta vertailujaksolta 1961–1990 ellei toisin mainita.[3]

Kaunasin ilmasto Tam Hel Maa Huh Tou Kes Hei Elo Syy Lok Mar Jou Vuosi
Ylin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C) 9,3 14,8 20,2 27,9 31,4 32,8 34,9 34,7 29,7 23,9 16,7 11,1 34,9
Vrk:n ylin lämpötila keskimäärin (°C) −2,6 −1,4 3,5 10,7 17,9 21,0 22,2 21,9 16,7 10,8 4,0 −0,0 10,2
Keskilämpötila (°C) −5,2 −4,3 −0,4 5,8 12,4 15,8 16,9 16,4 11,9 7,1 1,8 −2,3 6,3
Vrk:n alin lämpötila keskimäärin (°C) −8,5 −7,6 −3,6 1,8 7,3 10,9 12,4 11,8 8,1 4,0 −0,5 −4,9 2,2
Alin lämpötila vuosina 1892–1990 (°C) −35,8 −36,3 −26,3 −12,0 −4,9 −0,2 4,4 0,3 −3,2 −13,7 −22,5 −28,5 −36,3
Sademäärä (mm) 39 31 35 42 55 69 80 78 56 45 53 47 630
Sadepäivät (kpl, sadetta ≥ 1,0 mm) 10 7 9 9 10 10 10 10 10 9 12 12 118
Auringonpaiste (h) 40 68 128 175 251 265 256 238 160 99 41 30 1751
Lähde: NOAA. Tiedot normaalikaudelta 1961–1990 sääasemalta 26629 Kaunas.[3]

Väestö

Väestön kehitys
Vuosi 1723 1796 1813 1825 1840[4] 1860 1897[5] 1959[6] 1966 1970[7] 1979[8] 1989[9] 2001[10] 2011[11] 2012
[1]
Väkiluku &&&&&&&&&&028000.&&&&0028 000 &&&&&&&&&&&08500.&&&&008 500 &&&&&&&&&&&03000.&&&&003 000 &&&&&&&&&&&05000.&&&&005 000 &&&&&&&&&&&07527.&&&&007 527 &&&&&&&&&&023300.&&&&0023 300 &&&&&&&&&&070920.&&&&0070 920 &&&&&&&&&0214348.&&&&00214 348 &&&&&&&&&0275000.&&&&00275 000 &&&&&&&&&0305116.&&&&00305 116 &&&&&&&&&0370419.&&&&00370 419 &&&&&&&&&0422931.&&&&00422 931 &&&&&&&&&0378943.&&&&00378 943 &&&&&&&&&0315993.&&&&00315 993 &&&&&&&&&0311148.&&&&00311 148

Taulukon jotkut lukuarvot ovat peräisin artikkelin aiemmasta versiosta.lähde?

Etninen jakauma

Väestönlaskennan (2011) tilastojen valossa kaupunki on väestöltään selvästi keskimääräistä liettualaiskaupunkia liettualaisempi. Kaupungin väestön etninen jakauma oli tällöin:[11]

Etninen
ryhmä		 Osuus
asukkaista
2011 (%)		 Osuus
asukkaista
2011 (henkeä)
Liettualaiset 93,6 &&&&&&&&&0295871.&&&&00295 871
Venäläiset 3,8 &&&&&&&&&&011913.&&&&0011 913
Ukrainalaiset 0,4 &&&&&&&&&&&01231.&&&&001 231
Puolalaiset 0,4 &&&&&&&&&&&01136.&&&&001 136
Valkovenäläiset 0,3 &&&&&&&&&&&&0831.&&&&00831
Muut kansallisuudet 0,5 &&&&&&&&&&&01690.&&&&001 690
Ei ilmoittanut
etnistä taustaansa		 1,1 &&&&&&&&&&&03321.&&&&003 321
Yhteensä 100,0 &&&&&&&&&0315993.&&&&00315 993

Liikenne
Kaunasin rautatieasemalle pääsee sujuvasti esimerkiksi Vilnasta.

Kaunasissa on 16 johdinauto- ja 34 bussilinjaa. Kaupunki on yksi Baltian suurimmista jokisatamista, ja kaupungin sijainti Liettuan keskiosassa tekee siitä tärkeän logistisen keskuksen. Vuonna 1953 uudelleen rakennettu Kaunasin rautatieasema tarjoaa junayhteyden Vilnaan, samoin kuin esimerkiksi Kaliningradiin, Minskiin ja Varsovaan. Kaunasin lentoasema sijaitsee 14 kilometriä keskustasta koilliseen.[12][13][14]

Urheilu

Kaunas on liettualaisen koripallon pääkaupunki. Kaupungin kahdesta pääsarjatasolla pelaavasta seurasta tunnetumpi on BC Žalgiris, lähes jokavuotinen Liettuan ja Baltian koripalloliigan voittaja. Kaupungissa toimii Liettuan pääsarjassa pelaava jalkapallojoukkue FBK Kaunas.

Nähtävyyksiä
  • Silta Kaunasissa.
    Silta Kaunasissa.
  • Syksyistä kävelykatua (Laisves gatve, 2008).
    Syksyistä kävelykatua (Laisves gatve, 2008).
  • Pyhän arkkienkeli Mikaelin kirkko.
    Pyhän arkkienkeli Mikaelin kirkko.
  • Kaunasin kaupunkipäivän vilinää.
    Kaunasin kaupunkipäivän vilinää.
  • Kirkko ja kierrätyspulloista tehty joulukuusi.
    Kirkko ja kierrätyspulloista tehty joulukuusi.
  • Vanha raatihuone.
    Vanha raatihuone.
  • Kaunasin musiikkiteatteri.
    Kaunasin musiikkiteatteri.
  • Vytautas Suuren sotamuseo.
    Vytautas Suuren sotamuseo.
  • Mega-ostoskeskuksen akvaario.
    Mega-ostoskeskuksen akvaario.
  • Pažaislis-luostari.
    Pažaislis-luostari.
  • Kaunasin katedraalin keskilaiva
    Kaunasin katedraalin keskilaiva
  • Kaunasin funikulaari
    Kaunasin funikulaari

Kaunasin vanhakaupunki

Kaunasin vanhakaupunki sijaitsee Niemeninjoen ja Neris-joen yhtymiskohdassa. Kaupungin perustana on Kaunasin vanha linnoitus, Kaunasin linna. Kaunasin vanha kaupungintalo sijaitsee raatihuoneentorilla.lähde?

Kirkot

Kaunasin linnan vieressä on fransiskaanien Pyhän Yrjön kirkko, joka Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan aikana toimi varastona. Jeesuksen ylösnousemuksen kirkon katolla on näköalatasanne kaupunkiin.lähde?

Museot

Kaupungin museoihin kuuluvat muun muassa Vytautas Suuren sotamuseo joka on myös 20 litin setelin kuva-aihe, Kaunasin keramiikkamuseo, Kaunasin viestintämuseo, Japanin suurlähettiläänä toimineen Chiune Sugiharan kotimuseo, Paholaismuseo ja Liettuan koulutusta 1400-luvulta eli Liettuan vanhimpien yliopistojen perustamisesta nykyaikaan esittelevä Koulutusmuseo.lähde?

Näkymä Kaunasiin.

Lähteet
  1. Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas. Viitattu 24.4.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  2. Aamulehti sivu B21, 15.9.2010
  3. Station Name: Kaunas, WMO Station Number: 26629 noaa.gov. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
  4. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Kaunas löytyy otsikon Vilenskaja gubernija alta (venäjäksi tuolloin Ковно eli Kovno), julkaisun sivu 9/41) dlib.rsl.ru. 1840. Pietari. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  5. Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Kaunas löytyy otsikon Kovenskaja gubernija eli Kaunasin kuvernementin alta (Kaunas tuolloin venäjäksi Ковно eli Kovno)) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  6. Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  7. Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  8. Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  9. Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 24.4.2013. (venäjäksi)
  10. Urban_areas_population_ethnicity_2001.xls (Excel) (Excel-tiedosto Lierttuan kaupunkialueista 2001) Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  11. Urban_areas_population_ethnicity_2011.xls (Excel) (Excel-tiedosto Liettuan kaupunkialueista 2011) 2013. Lietuvos statistikos departamentas, stat.gov.lt. Viitattu 24.4.2013. (englanniksi)
  12. Kaunas: Dates and Facts. Electronic Directory 2007. Kaunas County Public Library. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
  13. Kaunas in your pocket (pdf) (Ote Kaunaksen aseman juna-aikatauluista sivulla 44) May 2011- April 2012. In Your Pocket Ltd. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
  14. Routes Map (of Lithuanian Railways) (Liettuan rautateiden reittikartta) Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 7.8.2011. (englanniksi)

    Aiheesta muualla


    Kaunasin lääni
    Kunnat

    Birštonasin kunta • Jonavan kunnallispiiri • Kaunasin kaupunkikunta • Kaunasin kunnallispiiri • Kaišiadorysin kunnallispiiri • Kėdainiain kunnallispiiri • Prienain kunnallispiiri • Raseiniain kunnallispiiri

    Kaupungit

    Birštonas • Jonava • Kaunas • Garliava • Vilkija • Ežerėlis • Kaišiadorys • Žiežmariai • Kėdainiai • Prienai • Jieznas • Raseiniai • Ariogala

    Kauppalat

    Akademija (Kaunas) • Karmėlava • Rumšiškės • Žasliai • Kruonis • Josvainiai • Šėta • Krakės • Akademija (Kėdainiai) • Dotnuva • Balbieriškis • Veiveriai • Pakuonis • Viduklė • Girkalnis • Nemakščiai • Šiluva • Betygala

    Kylät

    Birštono Vienkiemis • Kernuvės • Bučiūnai • Siponys • Geležūnai • Jundeliškės • Škėvonys • Naudžiūnai • Žemaitkiemis (Birštonas) • Upninkai • Šveicarija • Užusaliai • Bukonys • Kuigaliai • Šilai • Išorai • Domeikava • Raudondvaris • Neveronys • Ringaudai • Šlienava • Vilainiai • Vainotiškiai • Pelėdnagiai • Labūnava • Pravieniškės II • Gudiena • Stasiūnai • Dovainonys • Pravieniškės • Stakliškės • Išlaužas • Skriaudžiai • Geruliai • Mauručiai • Paliepiai • Gyliai (Raseiniai) • Norgėlai

    Liettuan kaupungit

    Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė

    Euroopan kulttuuripääkaupunki
    1980-luku
    1990-luku
    2000-luku
    2010-luku
    2020-luku

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.