Amfora

Kaula-amforan tunnistaa sen vaasin vartalosta selvästi erottuvasta kaulasta. Muoto tunnetaan jo geometrisen ja protoattikalaisen kauden vaaseista. Kaula-amforoiden muodoissa on vatsa-amforoita enemmän vaihtelua. Attikalaisessa mustakuviokeramiikassa kaula-amforoiden tyyppejä ovat muun muassa tyrrheeniset amforat sekä Nikostheneen amforat, jotka kummatkin tehtiin etruskimarkkinoille. Myöhemmässä vaiheessa noin 500 eaa. kaula-amforat olivat edelleen mustakuviokoristeltuja, mutta usein pienempiä. Osassa oli kaksinkertaiset korvat. Attikalaisessa punakuviokeramiikassa esiintyi useita amforatyyppejä, joista eräs olivat korkeakaulaiset niin kutsutut nolalaiset amforat.[11][12]

• 
  Kaula-amforan muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Kaula-amfora, n. 520–510 eaa.
• 
  Kaula-amfora, n. 500 eaa.
• 
  Kaula-amfora, n. 500 eaa.

Protoattikalainen kaula-amfora

Protoattikalainen amfora kehittyi varhaisemmista geometrisen kauden amforoista viimeistään noin 710 eaa. Siinä on pitkä kaula ja pitkät pystysuuntaiset kädensijat, jotka ulottuvat vaasin hartiasta kaulan ylempiin osiin. Maalauskoristelussa orientalisoiva tyyli syrjäytti ajan kuluessa geometrisen tyylin. Eläin- ja muut kuva-aiheet on maalattu vaasin poikki kulkeviin friiseihin.[13]

• 
  Protoattikalainen amfora, n. 700–675 eaa.
• 
  Protoattikalainen amfora, n. 660–650 eaa.
• 
  Protoattikalainen amfora, 600-luku eaa.

Tyrrheeninen amfora

Tyrrheenisessä amforassa on pitkä munanmuotoinen vartalo, paksu kaula, ulkoneva kaulus kaulan ja vartalon yhtymäkohdassa sekä käänteisen ekinuksen muotoinen jalka. Tyyppiä valmistettiin noin vuosina 575–550 eaa., ja se perustuu korinttilaiseen esikuvaan ollen kuitenkin eri muotoinen. Se on saanut nimensä siitä, että sitä vietiin etruski- eli tyrrheenimarkkinoille, jossa oli totuttu korinttilaiseen keramiikkaan.[14]

• 
  Tyrrheeninen amfora, n. 570 eaa.
• 
  Tyrrheeninen amfora, n. 565–550 eaa.
• 
  Tyrrheeninen amfora, n. 560–550 eaa.

Nikostheneen amfora

Nikostheneen amforassa (myös nikostheeninen amfora) on kulmikkaat muodot, pitkä kaula, ohuet laajat ja remmimäiset korvat sekä korkea jalka. Se on saanut nimensä tyypin kehittäjästä savenvalaja Nikostheneestä (toimi n. 545–510 eaa.).[2][15]

• 
  Nikostheneen amforan muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Nikostheneen amfora, n. 530 eaa.
• 
  Nikostheneen amfora, n. 520–510 eaa.
• 
  Nikostheneen amfora, n. 520–510 eaa.

Panathenaia-amfora

Panathenaia-amfora[2] tai panateenalainen amfora on eräs kaula-amforoiden muoto. Niitä jaettiin palkintoina Ateenan Panathenaia-juhlien kisojen voittajille, ja ne olivat täynnä attikalaista oliiviöljyä. Amforat muistuttivat ulkoisesti jonkin verran kuljetusamforaa. Kisat perustettiin 560-luvulla eaa., ja samalta ajalta tunnetaan varhaisimmat esimerkit Panathenaia-amforoista. Amforoita valmistettiin ainakin 300-luvun eaa. lopulle saakka.[16]

Panathenaia-amfora on ovaalivatsainen, pienijalkainen ja kapeakaulainen. Amforat on aina koristeltu mustakuviotekniikalla. Yhdellä sivulla on kuvattuna Athene Promakhos, jolle kisat oli omistettu, ja joka esitetään sotisovassa kahden pylvään välissä. Samalla puolella on myös piirtokirjoitus των Ἀθήνηθεν ἄθλων, tōn Athēnēthen athlōn, ”Kisoista Ateenassa”, sekä 300-luvulla eaa. myös eponyymiarkontin nimen sisältävä piirtokirjoitus. Toisella puolella on aina kuva, joka esittää voiton tuonutta urheilulajia.[2][16]

Tunnetaan myös pseudo-Panathenaia-amforoita, jotka ovat muutoin samanlaisia, mutta niiden kuvitus esittää joskus muita aiheita, ja niissä esiintyy myös punakuviotekniikkaa. Panathenaia-amforoista tehtiin myös pienoisversioita, mahdollisesti matkamuistoiksi.[16]

• 
  Panathenaia-amforan muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Panathenaia-amfora, kuvituksessa Athene, n. 530 eaa.
• 
  Panathenaia-amfora, kuvituksessa juoksulaji, n. 530 eaa.
• 
  Pseudo-Panathenaia-amfora, kuvituksessa musiikkikilpailut, n. 500–485 eaa.

Nolalainen amfora

Nolalainen amfora on pienikokoinen kaula-amforoiden tyyppi. Amforat ovat noin 30 cm korkeita. Kaula on vartaloon nähden korkea ja jalka toruksen mallinen. Nolalaisia amforoita tehtiin noin vuosina 490–350 eaa., ja on aina koristeltu punakuviotekniikalla. Tyyppi on saanut nimensä siitä, että niitä on löydetty paljon Nolasta ja läheisestä Capuasta.[17]

• 
  Nolalaisen amforan muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Nolalainen amfora, n. 470–460 eaa.
• 
  Nolalainen amfora, n. 440 eaa.
• 
  Nolalainen amfora, n. 440–430 eaa.

Suippo amfora

Suippo tai teräväkärkinen amfora on tyyppi, jossa on korkea kaula, leveät hartiat, munanmuotoinen vartalo ja nimen mukaisesti suippo kärki, joka mahdollisti sen asettamisen pyöreään jalustaan. Suippoja amforoita valmistettiin 500- ja 400-luvuilla eaa., mutta vähemmän punakuviotekniikan kaudella.[18]

• 
  Suipon amforan muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Suippo pronssinen amfora, n. 500–450 eaa.
• 
  Suippo pronssinen amfora jalustassa, n. 500–450 eaa.
• 
  Suippo amfora, n. 470–460 eaa.

Vatsa-amforoilla (myös kaulaton amfora, yksiosainen amfora) on yhtenäinen profiili huulesta jalkaan. Amforoissa on usein ollut usein kansi. Muoto kehitettiin 600-luvulla eaa. ja oli hallitseva 500-luvulla eaa. Tärkeimpiä tyyppejä oli kolme, tyypit A, B ja C.[19][20]

• 
  Vatsa-amforan muoto ulkoa ja sisältä.

Tyyppi B

Tyyppi B on yleisin vatsa-amforoiden muoto. Se kehitettiin noin vuonna 610 eaa. ja sitä valmistettiin 400-luvun puoleen väliin eaa. saakka. Siinä on yhtenäinen linja huulesta jalkaan, pyöreät korvat, suorareunainen huuli ja yksiosainen käänteisen ekinuksen muotoinen jalka. Tyypin B amforoita maalattiin lähinnä mustakuviotekniikalla. Maalauskoristelu rajoittuu kahteen paneeliin, yhteen kummallakin puolella. Ne ovat yleensä korkeammalla kuin tyypissä A. Niiden yläpuolella on kukka-aiheinen koristekuvionauha. Jalan yläpuolella on usein friisi, jossa on sädekuvio.[19][20][21]

• 
  Tyypin B amfora, n. 540 eaa.
• 
  Tyypin B amfora, n. 530 eaa.
• 
  Tyypin B amfora, n. 500 eaa.
• 
  Tyypin B amfora, n. 490 eaa.

Tyyppi A

Tyyppi A on tyypin B hienostuneempi muunnelma. Se kehitettiin noin vuonna 550–525 eaa. ja sitä valmistettiin noin vuoteen 450 eaa. saakka. Kehittäjä oli mahdollisesti Eksekias. Siinä on litteät korvat, jotka on usein koristeltu norsunluulla, jonkin verran kovera huuli ja kaksiosainen eli porrastettu jalka. Tyypin A amforoita maalattiin sekä mustakuvio- että punakuviotekniikalla. Maalauskoristelu rajoittuu kahteen paneeliin, yhteen kummallakin puolella. Ne ovat yleensä matalammalla kuin tyypissä B. Kädensijat on yleensä koristeltu, ja joskus niiden alla on palmettikuviot.[19][20][22]

• 
  Tyypin A amfora, n. 540–530 eaa.
• 
  Tyypin A amfora, n. 530 eaa.
• 
  Tyypin A amfora, n. 510 eaa.
• 
  Tyypin A amfora, n. 470–460 eaa.

Tyyppi C

Tyyppi C on harvinaisempi. Sitä valmistettiin noin vuosina 550–450 eaa. Se on muutoin lähes samanlainen kuin tyyppi B, mutta sen huuli on pyöreäreunainen (torus), ei suorareunainen. Tyypin C amforoita maalattiin sekä mustakuviotekniikalla että noin vuodesta 520 eaa. lähtien punakuviotekniikalla.[19][20][23]

• 
  Tyypin C amfora, n. 540 eaa.
• 
  Tyypin C amfora, n. 540–530 eaa.
• 
  Tyypin C amfora, n. 490 eaa.

Kuljetusamfora on muihin tyyppeihin nähden kapea muoto, jossa on pitkä vartalo, terävähkö kärki ja kapea suu, joka on voitu sulkea.[5] Kuljetusamforat oli tarkoitettu erityisesti merikuljetuksia varten. Ne lastattiin laivaan limittäin kyljelleen.

• 
  Kuljetusamforan muoto ulkoa ja sisältä.
• 
  Kuljetusamforoita.
• 
  Roomalaisia Dressel 2–4 tyyppien kuljetus­amforoita, 1–2. vuosisata.
• 
  Rhodoslainen amfora­leima, n. 180 eaa.

Kahva-amfora on harvinaisempi tyyppi, jossa kädensija on kantokahvana suun yläpuolella.[5]

• 
  Etruskilainen kahva-amfora, 500–475 eaa.
• 
  Campanialainen kahva-amfora, n. 330–320 eaa.
• 
  Campanialainen kahva-amfora, n. 330–310 eaa.