Kauklaistenjärvi

Järven pinta-ala on 67,4 hehtaaria ja sen pituus on 6,9 kilometriä ja leveys 1,1 kilometriä. Järven luusua sijaitsee järven itärannalla, josta saa alkunsa 4,3 kilometriä pitkä Saarnijärveen laskeva Haaronjoki.[2][1]

Järven rantaviiva on 6,1 kilometriä pitkä ja ranta on pääosin peltoon rajoittuvaa suota tai ruohikkoista joutomaata. 1920-luvulla järven vedenpintaa alennettiin 60 senttimetriä. Järven nykyinen keskisyvyys on vain 0,7 metriä.[2][1][3]

Kauklaistenjärven lintutorni on kuusi metriä korkea.

Järven vedenlaatu on tyydyttävä ja ravinnepitoisuudet ovat varsin korkeat. Suurin kuormittava tekijä ovat ympäröivien peltojen valumavedet, mutta läheinen turvetuotantoalue kuormittaa osaltaan järveä. Yhdessä edellisten seikkojen kanssa järven mataluus on aiheuttanut happivajetta. Järvi on valtakunnallisesti merkittävä lintujärvi.[3]

Järvessä viihtyy ainakin jokirapu, hauki ja ahven, jotka ovat alkuperäisiä lajeja, sekä suutari, joka on istutettu laji.[4]

Järven ranta-asukkaat ja maanomistajat ovat Kauklaisten kyläyhdistyksen kautta hakeneet kunnostuslupaa. Vuonna 2003 ympäristölupavirasto myönsi luvan nostaa järven vedenpintaa kahdeksan senttimetriä, mutta vuonna 2005 Vaasan hallinto-oikeus kumosi luvan. Vesikasvillisuutta saa kuitenkin niittää edelleen.[3]

Ensimmäinen järvenlasku on varmaan tehty 1800-luvulla, mutta siitä ei ole muuta tietoa kuin, että se koski myös viereistä Kirvelänjärveä. Mikäli Yli-Kierin järvi tarkoittaa Kauklaistenjärveä, on sille tehty järvenlasku ennen vuotta 1796.[5] Sitä on sittemmin jatkettu vuonna 1920, kun talollinen Karl Hunsala ja hänen kumppaninsa hakivat lupaa suorittaa järvellä järvenlasku. Lupa siihen saatiin vuonna 1921.[6] Kun vertaa järven nykyistä rantaviivaa vuoden 1856 Kalmbergin kartaston rantaviivaan, huomaa avosoiden ja rantaniittyjen seuraavan järven entisiä rantoja.[7]