Kaukaan sellu- ja paperitehdas

Tehdasalue vuonna 2009. Biovoimalaitos etualalla.

Yhtiö sai alkunsa, kun Robert Björkenheim ja kolme hänen yhtiökumppaniaan sopivat 6. helmikuuta 1873 lankarullatehtaan perustamisesta Mäntsälän Ohkolan kylään Kaukastenkosken rannalle, nykyiseen Hyvinkään Kaukasten kylään.[7][6][8] Tehdas tuotti kuitenkin vain vähän voittoa ja vasta vuonna 1882 voitiin yhtiön osakkaille jakaa ensimmäiset osingot.[9] Koska Kaukasten tehtaan lähiympäristöstä ei enää saanut riittävästi tehtaan käyttämää koivupuuta, rakennettiin vuonna 1890 toinen lankarullatehdas Lappeenrannan lähelle.[10] Vuonna 1894 osakeyhtiö purettiin ja sen liiketoiminta myytiin Venäjällä aseteollisuudessa vaurastuneelle eversti Hugo Standertskjöldille. Toimitusjohtajaksi tuli Gösta Björkenheim ja tekniseksi johtajaksi Bengt Björkenheim, joka myöhemmin murhattiin tehtaalla. 30. huhtikuuta 1896 Kaukaan Tehdas ja nastolalaisen Uudenkylän kartanon omistajatar Constance af Forselles sopivat, että tehdas sai käyttää Uudenkylän kartanon etelänpuoleista metsää 15 vuoden ajan.[11] 1897-1898 rakennettiin uusi lankarullatehdas, jonka osia on edelleen näkyvissä Hiisiön kylässä Iitin puolella kunnanrajaa. Vuonna 1898 Kaukasissa sijaitseva lankarullatehdas suljettiin ja sen toiminta siirrettiin Lappeenrantaan sekä Iittiin rakennetuille uudemmille tehtaille.[12]

Kaukaasta tuli jälkeen rekisteröity osakeyhtiö vuonna 1903.[13] Tehdasrakennusten vanhimpia osia on suunnitellut arkkitehti W. G. Palmqvist.

Uudenkylän kartanon metsiin tukeutunut lankarullatehdas sai sivutoimipaikan Nastolassa Seestan kartanola kun kartanon omistaja, varatuomari Georg Ehrnrooth teki sopimuksen aihionsahausosaston perustamisesta Seestan kartanon maille 1903.[13] Aihionsahausosasto tuli Oksjoen torpan alueelle. Osakeyhtiö Kaukaan Tehdas teki sopimuksen Seestan kartanon ja muiden maanomistajien maiden puunhankinnasta 10 000 sylestä rullalankapuuta. 5. tammikuuta 1904 siirtyi tehtaan vuokraama maa yhtiön omistukseen. Tehdasalueeseen kuului 60 hevosvoiman höyrykonetta varten rakennettu lauhdutusvesilammikko Luhtlammen puron varrelle, kaksi tehdasrakennusta, varastovara, tukkien varastointialue Seestajoelle saakka, toimistorakennus, leipomo, pesula, ruokala, sauna Luhtlammen rannalle sekä kaksi tai kolme työläisasuntorakennusta. Aihiorullatehdas käytti 2,15 metriä pitkiä koivuja, joita ajettiin tehtaalle. Alueella oli myös kiskoille nostettava Ruuhijärvi-laiva.

Seestan kansakoulua laajennettiin 1905 veistoluokalla. Myöhemmin kansakoulunpito siirtyi Luhtaanmaan kansakoulun Juuselan huvilaan ja lopuksi Luhtaanmaalle pysyviin tiloihin nykyiseen Luhtaanpirttiin, jonka edustalle pystytettiin tehtaan muistomerkki. Siinä on osa tehtaan 1929 tai 1930 uusittua höyrypannua, jotka otti talteen lämmittäjä ja höyrykoneenkäyttäjä Taavi Pajari. Muistomerkki paljastettiin 11. heinäkuuta 2009.[14]

Aihionsahausosasto aloitti kesäkuussa 1904 ja se maksoi 71 000 markkaa. Uudenkylän kartanolta siirrettiin Seestan kartanolle kolme kiekkosahaa ja kolme aihionsahauskonetta. Myöhemmin saatiin neljäs aihionsahauskone.

Maaliskuussa vuonna 1897 valmistui yhtiön puuhaketehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullien valmistuksessa syntyvää jätepuuta. Kaukaan ensimmäinen sulfiittiselluloosatehdas rakennettiin 1898 ja toinen vuonna 1905.[15] Uutta tehdasta laajennettiin vuonna 1912, jonka jälkeen Kaukas oli jonkin aikaa Suomen suurin sulfiittiselluloosan tuottaja. Kaukaan valmistamasta selluloosasta meni aluksi noin puolet Venäjälle ja loput kotimaahan, mutta myöhemmin vienti laajeni Saksaan ja Yhdysvaltoihin. Kaukaan lankarullaviennin tärkeitä kohdemaita olivat Venäjä, Saksa, Itävalta, Ranska, Englanti ja Belgia.

Kaukas osti vuonna 1916 Kaltimon Puuhiomon, jonka mukana tuli myös huomattava metsäalue. Samana vuonna ostettiin myös Osakeyhtiö T. & J. Salvesen; kaupan mukana tuli kuusi sahalaitosta ja 69 500 hehtaaria metsää. Osakeyhtiö Gustaf Cederberg & Co.:n osto vuonna 1920 lisäsi Kaukaan metsien pinta-alaa 10  000 hehtaarilla.[16][17] Kaukas aloitti sulfaattiselluloosan valmistamisen 1918, ostettuaan Joutsanosta Pulpin sulfaattitehtaan, jonka toiminta jatkui vuoteen 1950 asti. Joutseno-Pulp osakeyhtiö perustettiin 1950, omistussuhteet jakautuivat Oy Kaukas AB:n ja Rauma-Repola Oy kesken tasan. Tehtaan kapasiteetti oli 1964 220.000 tonnia valkaisematonta sulfaattiselluloosaa.[18]

Kaukas aloitti vanerintuotannon vuonna 1926, kun sen ensimmäinen vaneritehdas valmistui.[16][19] Sotien välisenä aikana Kaukaan sulfaattiselluloosan tuotanto kolminkertaistui ja sulfiittiselluloosan tuotanto nelinkertaistui, kun yhtiön sulfiittiselluloosatehdasta uudistettiin vuosina 1933–1936. Sotien seurauksena Kaukas menetti paljon omia metsä-alueitaan ja perinteisiä puunhankinta-alueitaan.

Sotien jälkeen yhtiön tuotantolaitoksia uusittiin. Lankarullien valmistuksessa otettiin käyttöön uusi tuotantomenetelmä ja lankarullien valmistus jatkuikin vuoteen 1971 asti, jolloin rullatehdas lopettaa toimintansa alansa viimeisenä yrityksenä Suomessa ja koko maailmassa.[20] Vanerin tuotannossa tapahtui huomattavia uudistuksia 1950-luvun puolivälistä lähtien: 1960-luvulla asennettiin uudet vanerisorvit ja liimauspuristimet, 1970-luvulla aloitettiin vanerin valmistus kuusipuusta ja myöhemmin panostettiin vanerin jatkojalostukseen.

Kaukaalle valmistui vuosina 1967–1971 Lappeenrantaan uusi sahalaitos, joka lisäsi sahatavaran tuotantokapasiteettia 330 000 kuutiometriin. Vuonna 1977 Kaukas osti myös keskikokoisen sahalaitoksen Nurmeksesta.

Kaukas rakensi 1960-luvun alussa uuden sulfaattiselluloosatehtaan, joka valmistui vuonna 1964.[20] 1971 sulfiittisellun valmistus päättyi ja sulfaattiselluloosatehdasta laajennettiin uudella tuotantolinjalla, jolta valmistui pitkäkuituista mäntyselluloosaa. Monipuolistaakseen tuotantoaan Kaukas alkoi rakentaa paperitehdasta yhdessä erään kanadalaisen yhtiön kanssa Dörpeniin, Saksan liittotasavaltaan. Tämä Nordland Papierin nimellä tunnettu tehdas käynnistyi vuonna 1969. Kanadalainen yhtiö oli sitä ennen vetäytynyt hankkeesta ja sen tilalle yhtiökumppaniksi tuli Kymmene Oy.[20]

Kaukas rakensi 1970-luvulla uuden kevyttä LWC-painopaperia tuottavan paperitehtaan, joka käytti raaka-aineenaan yhtiön tuottamaa valkaistua sulfaattiselluloosaa. Tehtaan ensimmäinen tuotantolinja käynnistyi vuonna 1975 ja toinen linja vuonna 1981. LWC-paperin kysyntä oli alusta lähtien kasvussa ja siitä saatiin myös hyvä hinta.

Oy Kaukas Ab sekä vuonna 1982 Kymmene Oy:stä ja Strömberg Oy:sta muodostettu Kymmene-Strömberg sulautuivat yhteen vuonna 1986. Uusi yhtiö myi pois Strömbergin toiminnot ja sen nimeksi tuli Kymmene Oy. Vuonna 1996 tämä yhtiö ja Repola-konserni sulautuivat muodostaen nykyisen UPM-Kymmene Oy:n. Repola oy oli aiemmin muodostettu Rauma-Repolan ja Yhtyneiden Paperitehtaiden fuusiossa.

UPM on uudistanut tehdasta vuonna 2016.[21]