Kauhajoen Karhu
Kauhajoen Karhu on Kauhajoella toimiva urheiluseura, jolla on noin 1 700 jäsentä. Seura perustettiin vuonna 1910 nimellä "Voimistelu- ja urheiluseura Karhu".
| Kauhajoen Karhu | |
|---|---|
 |
|
| Koko nimi | Kauhajoen Karhu |
| Perustettu | 1910 |
| Entiset nimet |
Kauhajoen Karhu 1910- |
| Kaupunki | Kauhajoki |
| Kenttä | SOP-Areena |
| Miesten sarjataso | Maakuntasarja |
| Naisten sarjataso | Maakuntasarja |
Karhun urheilijoista Kaarlo Maaninka saavutti olympiahopeaa 10 000 ja -pronssia 5 000 metrillä Moskovassa 1980. Samoissa kisoissa painija Reijo Haaparanta sijoittui viidenneksi. Helinä Marjamaa juoksi 100 metrillä kuudenneksi Helsingin MM-kisoissa 1983. Hän on toistaiseksi ainoa suomalainen pikajuoksija, joka on juossut 100 metrin MM-finaalissa. Arvo Ojalehto oli painonnoston olympiaedustaja 1980, 1984 sekä 1988 ja saavutti lisäksi EM-pronssia 1987. Heli Koivula (nyk. Kruger) saavutti EM-hopean kolmiloikassa Münchenissä 2002. Ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti sijoittui normaalimatkalla MM-hopealle 2003. Painija Jani Haapamäki voitti kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan mestaruuden 55 kilon sarjassa 2009.
Ennätykset
Kauhajoen Karhun seuraennätyksistä voimassa olevia yleisurheilun suomenennätyksiä ovat:
- Helinä Marjamaa (100 m 11,13)
- Heli Koivula-Kruger (3-loikka 14,39)
Etelä-Pohjanmaan piiriennätyksiä edellisten lisäksi:
- Kaarlo Maaninka (10000 m 27.44,28)
- Jari Kuoppa (kuula 20,46)
- Helinä Marjamaa (200 m 22,86)
- Heli Koivula-Kruger (pituus 665)
- Merja Säntti (kuula 14,98)
Sijoituksia
| Karhun sijoitukset palloilulajien pääsarjoissa | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Miehet | ||||||||||
| 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | |
| 1920 | 3. | 9. | ||||||||
| 1930 | ||||||||||
| 1940 | ||||||||||
| 1950 | ||||||||||
| 1960 | ||||||||||
| 1970 | 11. | |||||||||
| 1980 | 12. | |||||||||
| 1990 | ||||||||||
| 2000 | 12. | |||||||||
| 2010 | 10. | 7. | 5. | 4. | 5. | 4. | 6. | 4. | ||
| 2020 | ||||||||||
| Naiset | ||||||||||
| 1960 | 5. | 4. | ||||||||
| 1970 | 2. | 3. | 3. | 9. | 7. | 11. | 12. | |||
| 1980 | 9. | 7. | 5. | 3. | 5. | |||||
| Pesäpallo mustalla, koripallo punaisella ja lentopallo vihreällä. | ||||||||||
Jaostot
Kauhajoen Karhulla on jaostoja seuraavissa lajeissa:
|
|
|
|
Koripallojaosto
- Pääartikkeli: Kauhajoen Karhu (koripallo)
Kauhajoen Karhun miesten koripallon edustusjoukkue pelaa kaudella 2013–2014 kuudetta kauttaan Korisliigassa. Joukkue nousi vuonna 2000 Koripallon I-divisioonaan ja on siitä lähtien pelannut Suomen kahdella ylimmällä miesten koripallon sarjatasolla. I-divisioonan mestaruuden Karhu on voittanut kahdesti, kausina 2006–2007 ja 2008–2009. Korisliigassa Karhu on pelannut nyt yhtäjaksoisesti syksystä 2009 lähtien.
Jalkapallojaosto
Kauhajoen Karhun edustusjoukkue pelaa Vitosessa. [1] Joukkuetta valmentavat Teppo Pättikangas ja Tuomo Vesala. Seura on tunnettu vilkkaasta juniorityöstä ja järjestämistään jalkapalloturnauksista, kuten kesällä järjestettävä Kauhajoki Cup ja syksyllä järjestettävä Messu Cup. Karhu on myös vilahdellut valtakunnallisessa televisiossa AC Milan Junior European Campia järjestäessään, mikä toi lukuisia huippuvalmentajia Suomeen ja toi näkyvyyttä yritteliäälle seuralle. Miesten edustusjoukkue on myös pelannut vuodet 1995 ja 2002 Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla eli Kakkosessa.
Lentopallojaosto
Kauhajoen Karhu pelasi naisten lentopallon SM-sarjassa 1980-luvulla ja saavutti pronssia 1984.
Pesäpallojaosto
Kauhajoen Karhu pelasi miesten pesäpallon SM-sarjassa vuosina 1979 ja 1981 mutta putosi kummankin kauden päätteeksi sarjasta. Paras saavutus on kuitenkin vuodelta 1922, jolloin ei vielä pelattu sarjamuotoista kilpailua. Tuolloin Karhun miehet nappasivat SM-pronssia joukkueella Tauno Aro, Urho Mattila, V.J. Marttila, Vihtori Kuutti, Jussi Rinne, Arvo Ketola, Jaakko Yli-Harja, Armas Havunen ja Leuto Ketomäki.
Naisten SM-sarjassa Karhu on pelannut historiansa aikana kymmenen kautta. Vuonna 1968 se sijoittui viidenneksi ja seuraavalla kaudella neljänneksi. Vuonna 1970 joukkue voitti SM-hopeaa ja kahtena seuraavana kautena SM-pronssia. Vuonna 1973 se sijoittui yhdeksänneksi ja putosi sarjasta. Tämän jälkeen se on pelannut SM-sarjassa vuosina 1976–1978 saavuttaen sijoitukset 7, 11 ja 12 sekä viimeisen kerran vuonna 1981, jolloin se sijoittui yhdeksänneksi. Kauden 2007 jälkeen Kauhajoen Karhun miesten joukkue luopui Ykköspesis paikastaan. Paikan sai Alajärven Ankkurit.[2]
Junioritoiminta
| Pesäpallon junioreiden SM-mitalit | ||||
|---|---|---|---|---|
| Joukkue | Mitalit | Vuodet | Yhteensä | |
| C-tytöt | ||||
 Hopeaa | 1982 | 1 | ||
| D-tytöt | ||||
 Kultaa | 1982, 1984 | 2 | ||
| Hopeaa | 1974, 1976, 1988, 1992 | 4 | ||
 Pronssia | 1975 | 1 | ||
| E-tytöt | ||||
| Kultaa | 1973, 1974, 1975, 1979 | 4 | ||
| Hopeaa | 1978, 1985, 1986 | 3 | ||
| Pronssia | 1977, 1980 | 2 | ||
| Yhteensä: | 17 | |||
Palkinnot ja huomionosoitukset
Naisten Itä–Länsi-valinnat
- Marja Ahtiainen (1967)
- Eila Jerkku (1968)
- Ritva-Liisa Äijö (1969, 1970, 1971, 1976)
- Marjatta Myllyniemi (1970, 1971, 1972)
- Tarja Mäki-Jouppila (1971, 1972)
- Helena Hietarinta (1972, 1978)
- Vuokko Järvinen (1972)
- Jaana Lyly-Yrjänäinen (1981)
Lähteet
- https://www.palloliitto.fi/splvaasa/vitonen (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ojaniemi, Arto & Ilvesaho, Kirsi: Pesäpallon vuosikirja 1997, s. 204–205. Suomen Pesäpalloliitto ry., 1997.
- Itä-Länsi-pelaajat joukkueittain Rasilainen, Matti. Viitattu 5.1.2018.