Katowice

Katowicen alue kuului 900–1300-luvuilla Puolaan. Sen nykyisistä kaupunginosista vanhin on Dąb, josta on asiakirjoja 1200-luvun lopulta alkaen. Vuodesta 1335 alue oli osa Böömin kuningaskuntaa ja vuodesta 1526 se kuului itävaltalaiselle Habsburgin suvulle. Varsinainen Katowicen paikkakunta perustettiin 1500-luvulla, ja sen nimi kirjoitettiin aluksi muodossa Katowicze.

Preussi otti Sleesian haltuunsa vuonna 1742 muodostaen sinne teollisuuskeskittymän ja aloittaen Katowicessa, saksalaisittain Kattowitz, merkittävän rauta- ja terästeollisuuden.[1] Kaupunki kehittyi 1800-luvun puolivälistä lähtien voimakkaasti kivihiilikaivosten ja raskaan teollisuuden kehityksen ansiosta. Vuonna 1865 se sai kaupunginoikeudet.

Ensimmäisen maailmansodan ja sitä seuranneiden Sleesian kansannousujen jälkeen vuonna 1922 Katowice päätyi osaksi uudelleenitsenäistynyttä Puolan tasavaltaa. Vuonna 1939 natsi-Saksa valtasi kaupungin liittäen sen itseensä. Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Neuvostoliitto palautti kaupungin Puolalle ja asetti maahan kommunistisen hallituksen, jonka vallan alla Ylä-Sleesiasta tuli yksi itäblokin johtavista teollisuuskeskittymistä.[1] Josif Stalinin kuoltua maaliskuussa 1953 Puolan kommunistinen johto muutti kaupungin nimen Stalinogródiksi neuvostojohtajan kunniaksi. Nimi Katowice palautettiin takaisin poliittisten muutosten myötä jo vuonna 1956.

Katowice oli vuosina 1975–1998 Katowicen voivodikunnan hallinnollinen keskus.

Neuvostoliiton hajotessa 1990-luvulla hiilikaivostoimintaan piti tehdä muutoksia, jolloin myös kaupungin taloudellinen profiili muuttui. Laitoksia suljettiin, mutta paikallinen teollisuus monipuolistui sen jakaantuessa pienempiin yhtiöihin.[1]

Joulukuussa 2018 kaupungissa järjestettiin ilmastokokous, jossa Pariisin ilmastosopimuksen allekirjoittajamaat sopivat siitä, miten päästövähennyksiä lasketaan ja raportoidaan.[2]