Katrineholmin kunta

Rautateiden solmukohdassa sijainnut Katrineholm kuului Stora Malmin maalaiskuntaan, kun siitä tehtiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1883. Vuonna 1917 alue erosi Stora Malmista omaksi kaupungiksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Myös Sköldingen maalaiskuntaan kuuluneesta Vallasta tehtiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1914.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa alueelle muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Stora Malm (Stora Malm ja Östra Vingåker)
• Sköldinge (Sköldinge ja Lerbo)
• Julita (Julita ja Österåker)
• Floda (ei muutosta)
• Björkvik (ei muutosta)
• Katrineholmin kaupunki (ei muutosta)

Nykyinen Katrineholmin kunta muodostettiin näistä alueista vuonna 1971. Kuitenkin Julitan maalaiskuntaan kuulunut Österåkerin seurakunta liitettiin naapurikunta Vingåkeriin.

Vaakunaselitys: Punaisessa kilvessä ylösalaisin käännetty kultainen haarukkaristi jakamassa kilven kolmeen kenttään, ensimmäisessä kentässä Merkuriuksen sauva, toisessa vasa ja kolmannessa ruusu, kaikki sanottua metallia. (Ruotsiksi: En röd sköld, genom ett omvänt gaffelkors av guld delad i tre fält; i första fältet en Mercuriestav, i andra en hammare och i tredje en ros, allt av sagda metall.)

Katrineholmin kaupunki muodostui Västra stambananin ja nykyinen Södra stambananin rautatieristeykseen. Haarukkaristi symboloi tätä vaakunassa. Muut vaakunan elementit symboloivat kauppaa, teollisuutta ja puutarhaelinkeinoa. Vaakuna vahvistettiin Katrineholmin kaupungille vuonna 1918. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa nykyiseen kuntaan liitettiin neljä kuntaa, joilla oli aiemmin ollut oma vaakuna (Floda, Julita, Sköldinge ja Stora Malm). Ruotsin Valtionarkiston mielestä Katrineholmin vaakuna oli "kuormitettu ja epätasapainoinen" ja ehdotti siksi vaakunan uudelleenrekisteröinnin yhteydessä, että vaakunaa yksinkertaistettaisiin sisältämään pelkkä haarukkaristi. Kunta päätti kuitenkin ottaa käyttöön kaupungin vaakunan muuttamattomana ja rekisteröi sen Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1974.

• 
  Flodan maalaiskunta
  (1947–1970)
• 
  Julitan maalaiskunta
  (1947–1970)
• 
  Sköldingen maalaiskunta
  (1953–1970)
• 
  Stora Malmin maalaiskunta
  (1952–1970)

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 755 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 6,9 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 036 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 176 354 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 41 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

• 0–17-vuotiaat: 19,9 %
• 18–64-vuotiaat: 58,6 %
• 65 vuotta täyttäneet: 21,5 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 10 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 82,0 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 5 833 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Baggetorpin taajamassa on 502 asukasta, ja se kuuluu lähes kokonaan Vingåkerin kuntaan.[17]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Katrineholmin kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

• Katrineholms Första (25 valtuutettua)
• Katrineholms Andra (26 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Katrineholmin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Katrineholmin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Björkvikin piiri
• Flodan piiri (Södermanland)
• Julitan piiri
• Katrineholmin piiri
• Lerbon piiri
• Nävertorpin piiri
• Sköldingen piiri
• Stora Malmin piiri
• Östra Vingåkerin piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

• Katrineholmsbygden
• Björkvik

• Vennesla, Norja
• Saint-Cyr-sur-Loire, Ranska
• Halver, Saksa
• Salo, Suomi
• Odderin kunta, Tanska
• Kehtna, Viro
• Rzhev, Venäjä

• Katrineholmin kunnan kotisivut (ruotsiksi)

Södermanlandin läänin kunnat

Eskilstunan kunta • Flenin kunta • Gnestan kunta • Katrineholmin kunta • Nyköpingin kunta • Oxelösundin kunta • Strängnäsin kunta • Trosan kunta • Vingåkerin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit