Katri Rautio
Katri Rautio, oik. ja o.s. Wendla (Vendla) Katrina Aaltola entinen Bengtsson (10. helmikuuta 1864 Pietari[1] − 31. maaliskuuta 1952) oli Suomalaisen teatterin (nykyisin Kansallisteatteri) näyttelijä. Hän teki monia merkittäviä roolitulkintoja suomalaisen teatterin alkutaipaleella.
Katri Rautio | |
---|---|
Katri Rautio Cordelian roolissa Suomalaisen teatterin näytelmässä "Kuningas Lear" vuonna 1886. |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Wendla (Vendla) Katrina Aaltola |
Syntynyt | 10. helmikuuta 1864 Pietari |
Kuollut | 31. maaliskuuta 1952 (88 vuotta) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Elämäkerta
Raution vanhemmat olivat mekaanikko Sven Bernhard Bengtsson ja Gustava Karolina Walin.[1]
Ennen teatteriin tuloaan Bengtson oli käynyt Pietarissa kirkkokoulua,[1] Hämeenlinnan ruotsalaista tyttökoulua ja saanut yksityisopetusta. Näyttelijä Niilo Sala opetti Katrille suomen kieltä ja mitä todennäköisimmin tartutti hänen innostuksen näyttelemiseen ja antoi hänelle siihen perusopetusta.
Bengtsson oli vasta 17-vuotias, kun hän sai ensimmäisen kiinnityksensä Suomalaiseen teatteriin vuonna 1880, ja palkkaajana oli suomalaisen teatterin isäksi yleisesti tunnustettu teatterinjohtaja Kaarlo Bergbom.
Bengtsson avioitui 1883 teatterin toisen näyttelijän Alex Raution (1857–1916) kanssa[1]. Avioliitosta syntynyt poika, Markus Rautio eli Markus-setä, oli Yleisradion lastenohjelmien muun muassa Lastentunnin toimittaja.
Jäätyään kansallisteatterista 1917 eläkkeelle Katri Rautio toimi Kansallisteatterin oppilaskoulun ja Helsingin Ruotsalaisen teatterin oppilaskoulun johtajana ja esitti keskeisiä rooleja kolmessa mykkäkauden elokuvassa ja tuberkuloosin valistuselokuvassa.[2].
Rautio oli Suomen näyttelijäliiton kunniajäsen vuodesta 1917[1]. Tasavallan presidentti myönsi Rautiolle Pro Finlandia -mitalin vuonna 1948.
Elokuvat
- Suursalon häät, (1924) – Helena, Eeron äiti
- Kajastus, (1930) – rouva Cederström
- Rovastin häämatkat, (1931) – ruustinna Elli Jaakkola
- Ne 45000, (1933) – mummi
Lähteet
- Holmberg, Sanna: / Rautio, Aleksis ja Katri (1857–1952) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 3.4.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 28.2.2016.
- Rafael Koskimies: Suomen Kansallisteatteri 1–2.lähde tarkemmin?
Viitteet
- Aikalaiskirja 1934, sivu 547
- Katri Rautio Elonetissä.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katri Rautio Wikimedia Commonsissa