Katkeratatar

Katkeratatar (Persicaria hydropiper, syn. Polygonum hydropiper) on yksivuotinen tatarkasvi.

Katkeratatar
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae
Suku: Kosteikkotattaret Persicaria
Laji: hydropiper
Kaksiosainen nimi

Persicaria hydropiper
(L.) Spach[2]
Synonyymit
Katso myös

  Katkeratatar Wikispeciesissä
  Katkeratatar Commonsissa

Ulkonäkö ja koko

Kasvilla on 20–70 cm korkea pystyyn kohoava varsi. Lehdet ovat 5–10 cm, puikeat, lähes ruodittomat, reunoilta hennosti karvaisia, korvakkeet yhtyvät varren ympäri. Kukka on 3–5 mm pitkä, jossa 4–5 tyvestä puoleenväliin yhdistynyttä liuskaa, jotka ovat laidoilta valkoisia tai punertavia. Emiö muodostuu kahdesta yhteen kasvaneesta lehdestä. Tyveltä yhdistyneitä vartaloita 2. Heteitä yleensä 6. Hedelmä on tummanruskea pähkylä. Kukinto on rento harva tähkä.[4] Katkeratatar kukkii heinä­–syyskuussa. Kasvi on pippurisen karvaan makuinen.[5]

Levinneisyys

Katkeratatar on levinnyt miltei kaikkialle maapallolla, Afrikkaa se ei ole vielä saavuttanut. Suomessa sitä kasvaa Oulusta alas päin, Etelä-Suomessa yleisesti.[6]

Elinympäristö

Kasvi kasvaa ojissa, lammikoissa, lätäköissä, rannoilla sekä muilla kosteilla, soisilla ja rehevillä paikoilla.

Käyttö

Sisältää muun muassa kohdun supistuksiin vaikuttavaa polygopiperiiniglukosidia, runsaasti K-vitamiinia, useita flavonoideja, jotka vähentävät hiussuonten haurautta. Kasvista valmistetuilla uutteilla on lääkitty etenkin naisten elinten verenvuotoja. Jalostetun kasvin lehtiä käytetään Japanissa vihanneksena. Villaa on myös värjätty keltaiseksi tällä kasvilla.[4]

Lähteet
  1. Lansdown, R.V.: Persicaria hydropiper IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  2. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  3. ITIS (englanniksi)
  4. Luontoportti: Katkeratatar (Persicaria hydropiper) luontoportti.com. Viitattu 16.10.2017.
  5. Den virtuella floran: Bitterpilört (Persicaria hydropiper) (ruotsiksi)
  6. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Katkeratattaren (Persicaria hydropiper) levinneisyys Suomessa Viitattu 16.10.2017.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.