Katkeraa riisiä
Katkeraa riisiä (ital. Riso amaro) on italialainen mustavalkoinen draamaelokuva vuodelta 1949, ja sen on ohjannut Giuseppe de Santis. Se esitettiin Cannesin elokuvajuhlilla syyskuussa 1949.[1]
Katkeraa riisiä | |
---|---|
Riso amaro | |
Ohjaaja | Giuseppe de Santis |
Käsikirjoittaja |
Corrado Alvaro Giuseppe De Santis Carlo Lizzani Ivo Perilli Gianni Puccini |
Tuottaja | Dino De Laurentiis |
Säveltäjä | Goffredo Petrassi |
Kuvaaja | Otello Martelli |
Tuotantosuunnittelija | Carlo Egidi |
Pääosat |
Raf Vallone Vittorio Gassman Silvana Mangano Doris Dowling |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Italia |
Tuotantoyhtiö | Lux |
Levittäjä |
Lux Film Netflix |
Ensi-ilta | 1949 |
Kesto | 110 min |
Alkuperäiskieli | italia |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Elokuvan pääosissa esiintyvät Raf Vallone, Vittorio Gassman, Silvana Mangano ja Doris Dowling. Suomessa elokuvan ensi-ilta oli 1952.[2][1]
Dino De Laurentiisin tuottama elokuva tehtiin kesällä 1948. Kyseessä on osittain neorealistinen elokuva, jossa lisäksi on selviä vaikutteita neuvostoliittolaisesta sosialistisesta realismista ja kovaksi keitetystä amerikkalaisesta rikoselokuvasta. Myös musiikilla on elokuvassa tärkeä osa. Elokuvassa tuodaan laajasti esiin sekä rikostarina että länsimaista toisen maailmansodan jälkeistä elämää järjestäytyneiden ammattiliittojen ja paikallisen mafian välillä sekä solidaarisuuden ja naisten aseman välillä Po-joen laaksossa riisinviljelijöiden keskuudessa Italian pohjoisosassa.[3]
Katkeraa riisiä on neorealistisen elokuvan suurin kansainvälinen yleisömenestys, ja sen yleisönsuosion vetovoimana oli seksi ja näyttelijä Silvana Mangano, josta tuli italialaisen elokuvan eroottinen naistähti. Elokuva kertoo Pohjois-Italian riisiviljelmien naistyöläisistä, ja sen juonena on rikostarina.[4]
Italian kommunistisen puolueen äänenkannattaja L'Unita-lehti tyrmäsi elokuvan liian seksistisenä, lisäksi amerikkalaista musiikkia oli liikaa ja työläisnaiset olivat epäaitoja. Jari Sedergren kirjoittaa artikkelissaan, että amerikkalaisvaikutus oli elokuvassa selvä, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan elokuvan piti sisältää marxilaista maaseututyöläisen asemaan kohdistuvaa yhteiskuntakritiikkiä.[5]
Lähteet
- Festival de Cannes: Official Selection 1949 festival-cannes.fr. Viitattu 30.3.2018.
- Katkeraa riisiä Elonetissä.
- Michelone, Guido: Riso amaro: La storia di un cult movie, s. 11-58 ja 92. Lampi di stampa, 2009. (italiaksi)
- Vesa Nykänen: Katkeraa riisiä Yle. 2.10.2015. Viitattu 30.3.2018.
- Jari Sedergren: Katkeraa riisiä Sedis Blog. 10.8.2004. Viitattu 30.3.2018.