Katkarapukalat
Katkarapukalat (Centriscidae) on putkisuukaloihin kuuluva heimo. Heimon lajeja tavataan Intian valtamerestä ja Tyynestämerestä.
Katkarapukalat | |
---|---|
Katkarapukala (Aeoliscus strigatus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Lahko: | Putkisuukalat Syngnathiformes |
Heimo: |
Katkarapukalat Centriscidae Rafinesque, 1810 |
Alaheimot ja suvut | |
|
|
Katso myös | |
Lajit ja anatomia
Varhaisimmat katkarapukalojen heimoon kuuluvien lajien fossiilit on ajoitettu eoseenikaudelle. Heimoon kuuluu 5 sukua ja noin 15 lajia. Heimo jaetaan kahteen alaheimoon, jotka ovat katkarapukalat (Centriscinae) ja torvikalat (Macrorhamphosinae). Heimon lajit ovat yleensä alle 15 cm pitkiä, mutta isokatkarapukala voi saavuttaa 25 cm:n pituuden. Tyypillinen piirre on litteä ruumis, joka muistuttaa muodoltaan veitsenterää. Ruumista suojaavat ohuet luulevyt. Katkarapukalojen selkäevä sijaitsee ruumiin takaosassa ja pyrstöevä on hieman alaspäintaittunut. Pienehkö suu on putkimaisen kuonon päässä. Heimon kaloilla ei ole kylkiviivaa.[1][2]
Levinneisyys ja elintavat
Katkarapukaloja tavataan lämpimistä vesistä indopasifiselta merialueelta. Heimon lajeille on tyypillistä liikkua pieninä parvina ja uida pystyasennossa pää alaspäin. Katkarapukalalajien ravintoa on eläinplankton.[1][3]
Lähteet
- Family Centriscidae (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 28.2.2013. (englanniksi)
- Michael Allaby: A dictionary of zoology, s. 95. Oxford University Press, 2009. ISBN 978-0199233410. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.02.2013). (englanniksi)
- John E. Randall,Gerald R. Allen,Roger C. Steene: Fishes of the Great Barrier Reef and Coral Sea, s. 70. University of Hawaii Press, 1997. ISBN 978-0-8248-1895-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 28.2.2013). (englanniksi)