Kati Outinen

Anna Katriina ”Kati” Outinen (s. 17. elokuuta 1961[1] Helsinki) on suomalainen näyttelijä,[2] käsikirjoittaja ja ohjaaja. Hän toimi Teatteri­korkea­koulun näyttelijätyön professorina 2002–2013.[3]

Kati Outinen
Kati Outinen Helsingin kirjamessulla 2013.
Kati Outinen Helsingin kirjamessulla 2013.
Henkilötiedot
Koko nimi Anna Katriina Outinen
Syntynyt17. elokuuta 1961
Helsinki
Ammatti käsikirjoittaja, näyttelijä, ohjaaja
Lapset 1
Näyttelijä
Aktiivisena 1979–
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie
Svensk Filmdatabas

Ura

Outisen ensimmäinen elo­kuva­rooli oli Tapio Suomisen vuonna 1979 ohjaamassa nuoriso­elo­kuvassa Täältä tullaan, elämä! (ensi-ilta 1980). Hän on näytellyt useita pää­rooleja Aki Kauris­mäen elo­kuvissa. Outisen ja Kauris­mäen ensimmäinen yhteinen elo­kuva oli Varjoja paratiisissa (1986) ja yhteis­työ on jatkunut pitkään. Elo­kuva Mies vailla menneisyyttä (2002) oli menestys. Elo­kuva ja Outisen rooli­suoritus palkittiin Cannesin elo­kuva­juhlilla. Elo­kuva oli myös Oscar-ehdokkaana, mikä oli suomalaiselle elo­kuva­teollisuudelle suuri saavutus.[4] Viimeksi Outinen ja Kauris­mäki ovat tehneet yhteistyötä elo­kuvassa Toivon tuolla puolen (2017).

Outinen on näytellyt myös useissa televisio­sarjoissa ja -elo­kuvissa, kuten Erakko­rapu, Joulu­kalenteri, Ilmalaiva Finlandia, Pako punaisten päämajasta, Hurja joukko ja Tahdon asia. Lisäksi hän on osallistunut Salatut elämät -sarjan käsi­kirjoitus­työhön. Teatteri­näyttämöllä hän on esiintynyt sekä suomen- että ruotsin­kielisissä tuotannoissa.[5] Outinen on toiminut myös ääni­näyttelijänä animaatio­sarjassa Babar.[6]

Outinen on saanut Filmiaura ry:n parhaasta nais­pää­osasta myöntämän Jussi-patsaan kolmesti, elo­kuvista Tulitikkutehtaan tyttö (1990), Kauas pilvet karkaavat (1996) ja Mies vailla menneisyyttä (2002).[1] Vuonna 2005 Outiselle myönnettiin Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitali.[7]

Stadin Slangi ry nimitti Outisen vuoden 2007 Stadin Friiduksi.[8] Vuonna 2015 hän sai Helsingin kaupungin kulttuuri­palkinnon.[2] Hän kirjoitti, ohjasi ja näytteli vuonna 2016 muisti­sairautta käsittelevän monologin Niin kauas kuin omat siivet kantaa, jota hän on esittänyt ympäri Suomea ja siitä tehtyä teatteri­versiota Teatteri Jurkassa loppu­vuodesta 2016.[9]

Outinen on myös antanut äänensä suomalaiselle Ritva Tuomivaara -nimiselle hahmolle video­pelissä Wolfenstein II: The New Colossus.[10] Outinen on näytellyt Jim Carreyn esittämän hahmon esi­miestä rikos­elo­kuvassa Dark Crimes, jonka ensi-ilta Yhdys­valloissa oli touko­kuussa 2018.[11] Elo­kuva esitettiin nimellä True Crimes Varsovan elo­kuva­juhlilla loka­kuussa 2016.[12]

Kesällä 2018 Outinen valittiin Kajaanin runo­viikon taiteelliseksi johtajaksi Taisto Reima­luodon kauden päätyttyä.[13]

Yksityiselämä

Kati Outisen tytär Iida Koro (s. 1985) on Teatteri­korkea­koulusta valmistunut dramaturgi, näytelmä­kirjailija ja käsi­kirjoittaja.[14][15]

Valikoitu filmografia

Vuosi Elokuva Rooli
1980Täältä tullaan, elämä!Liisa, ”Lissu”
1984Aikalainenilo­tyttö
Päivää, herra Kivikahvilan myyjätär
1985PainijaJaana
1986Kuningas lähtee RanskaanCaroline Tamma­tukka
Varjoja paratiisissaIlona Raja­mäki
1987Hamlet liikemaailmassaOfelia
1989Likaiset kädetJessica
1990Tulitikkutehtaan tyttöIris Rukka
1996Kauas pilvet karkaavatIlona Koponen
1997Sairaan kaunis maailmaTarja, Ipen äiti
1998JunalinnutInkeri
Säädyllinen murhe­näytelmäkätilö
1999JuhaMarja
2002Mies vailla menneisyyttäIrma
2004Vaietut salaisuudetKatinka
Populääri­musiikkia Vittula­jänkältäPäivi
2005Playa del FuturoTerhi
Eläville ja kuolleillepäivä­kodin johtajatar
2006Laitakaupungin valotsuper­marketin kassa
2008Tummien perhosten kotiTyyne
2009Haarautuvan rakkauden taloYrsa
Havukka-ahon ajattelijakuoliaaksi­naurattajan tytär
2011Le HavreArletty Marx
2012Vuo­saaribaari­psykiatri
2013Mieletön elokuuElsa
2016Dark CrimesMalinowska
2017Toivon tuolla puolenvaatetus­liikkeen omistajatar
2019KuoppaNoreen Brady
TottumiskysymysAnja

Lähde: [1]

Ääninäyttelijänä
Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.

Lähteet

  1. Kati Outinen Elonetissä. . Viitattu 2.1.2018.
  2. Helsingin kulttuuripalkinto Kati Outiselle 12.11.2015. Helsinki: Helsingin kaupunki. Viitattu 14.4.2020.
  3. Professorit kautta aikojen 1979– Taide­yliopisto. Arkistoitu 29.4.2018. Viitattu 1.1.2018.
  4. Ylänen, Helena: Kauris­mäen elo­kuva Oscar-finaaliin. Helsingin Sanomat. 11.2.2003. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 17.11.2015. Viitattu 1.1.2018.
  5. Sonck, Fredrik: Helsing­fors kultur­pris går till Kati Outinen. Hufvud­stads­bladet, 13.11.2015, s. 29. Helsinki: Hufvud­stads­bladet Ab. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.1.2017. (ruotsiksi)
  6. Babar, 13 levyn boksi. Ilta­lehti. 29.1.2009. Helsinki: Alma Media Suomi Oy. Arkistoitu 30.1.2009. Viitattu 1.1.2017.
  7. Pro Finlandia yllätti Kati Outisen Ilta-Sanomat. 7.12.2005. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 7.3.2023.
  8. Stadin friidu ja kundi Stadin Slangi ry. Viitattu 1.1.2017.
  9. Lehti­kanto, Katariina: Kati Outinen ei saanut rooleja – päätyi työllistämään itse itsensä Ilta­lehti. 1.11.2016. Viitattu 1.1.2017.
  10. Suomi mainittu! Kolmin­kertainen Jussi-voittaja Kati Outinen näyttelee uudessa Wolfen­stein-pelissä muoniolaista Ritvaa, joka kiroilee suomeksi ja haluaa puukottaa natseja kylkeen (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat Nyt-liite. 2.11.2017. Viitattu 7.11.2017.
  11. Dark Crimes Metacritic. Viitattu 13.4.2018. (englanniksi)
  12. ’True Crime’ Review Holly­wood Reporter. 12.10.2016. Viitattu 13.4.2018. (englanniksi)
  13. Kati Outinen Kajaanin runoviikon johtoon. Aamu­lehti, 5.7.2018, s. B11. Tampere: Alma Media.
  14. Laari, Susanna: Tähti­hetkiä ja vuosia työttömänä. Helsingin Sanomat, 22.8.2021, s. C 1–3. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin maksullinen verkko­versio. Viitattu 23.8.2021.
  15. Kirjailijaohjelma Uuden näytelmän ohjelma. Teatteri 2.0. Arkistoitu 23.8.2021. Viitattu 23.8.2021.

    Kirjallisuutta

    • Outinen, Kati: Niin lähelle kuin muistan. Hämeen­linna: Karisto, 2021. ISBN 978-951-1-39522-5.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.