Katherine Johnson
Katherine Johnson, o.s. Coleman (26. elokuuta 1918 White Sulphur Springs, Länsi-Virginia, Yhdysvallat – 24. helmikuuta 2020)[10][11] oli yhdysvaltalainen matemaatikko, jonka laskelmat olivat tärkeässä osassa Nasan astronauttien lähettämisessä kiertoradalle 1960-luvun alussa ja kuuhun vuonna 1969.[10][12]
Nuoruus ja opiskelu
Katherine Johnson syntyi pienessä White Sulphur Springsin kaupungissa Länsi-Virginiassa. Hänen isänsä Joshua Coleman oli maanviljelijä ja metsätyömies ja hänen äitinsä Joylette oli opettaja. Greenbrierin piirikunnassa afroamerikkalaiset saivat opetusta vain 12-vuotiaaksi asti,[13] minkä takia Katherine ja tämän kolme sisarusta lähetettiin 200 kilometrin päähän opiskelemaan.[14] Katherine aloitti 10-vuotiaana West Virginia State Collegen pitämässä high schoolissa.[13]
Katherine Johnson jatkoi collegeen 15-vuotiaana ja valmistui sieltä 18-vuotiaana. Hän sai parhaat mahdolliset arvosanat sekä matematiikasta että ranskasta. Colemanin opettajiin kuului muun muassa tunnettu afroamerikkalainen matemaatikko William Schieffelin Claytor.[13]
Valmistumisensa jälkeen Johnson opetti kahden vuoden Länsi-Virginian afroamerikkalaisille tarkoitetuissa julkisissa kouluissa,[14] missä hän tapasi myös tulevan aviomiehensä James Goblen. Johnson sai vuonna 1939 mahdollisuuden suorittaa Länsi-Virginian yliopistossa maisterin opintoja, kun hän oli yksi kolmesta mustasta naisesta, jotka valittiin yliopistoon NAACP:n rotuerottelun lopettamiseksi tähdänneen suunnitelmna ansiosta.[13]
NACA:lle töihin
Johnson tuli raskaaksi ja jätti opintonsa jo yhden lukukauden jälkeen.[13] Hän sai miehensä kanssa kolme lasta, ja 13 vuoden ajan hän kasvatti lapsiaan ja opetti Virginian julkisissa kouluissa. Johnson haki vuonna 1952 NACA:n tutkimusyksikköön, ja hän saikin paikan Dorothy Vaughanin johtamasta mustien naisten laskentayksiköstä. Vaughan johdatti Johnsonin pian eteenpäin lentotutkimusyksikköön, missä Johnson kuului viiden vuoden ajan tutkimusryhmään, joka tutki muun muassa pyörrevanaa ja oli näin parantamassa lentoliikenteen turvallisuutta.[14]
Johnsonin ensimmäinen mies kuoli 1956, ja hän meni vuonna 1959 naimisiin upseeri James Johnsonin kanssa.[13]
Avaruuslentojen
Lentotutkimusyksikkö siirtyi tutkimaan avaruusaluksia, kun Neuvostoliitto oli vuonna 1957 laukaissut Sputnikin.[14] Johnson teki joitakin laskelmia vuoden 1958 julkaisua ”Notes on Space Technology”, joka oli insinööreille esitettyjen luontosarjojen tiivistelmä. Nasaksi nimetyssä organisaatiossa Johnson oli mukana tekemässä lentoratalaskelmia Alan Shepardin Mercury-Redstone 3 -lentoa varten, joka oli Yhdysvaltain ensimmäinen miehitetty avaruuslento. Hän julkaisi vuonna 1960 Ted Skopinski kanssa raportin, jossa esiteltiin laskelmia kiertoratalentoihin ja niistä laskeutumiseen. Se oli ensimmäinen lentotutkimusyksikön raportti, jossa nainen oli saanut nimensä kirjoittajaksi.[15]
Johnson on tunnetuin työstään John Glennin avaruuslennosta, jota varten Nasa oli rakentanut tietoliikenneverkon, joka yhdisti asemia Washingtonin, Cape Canaveralin ja Bermudan IBM-tietokoneisiin. Muutamia päiviä ennen lentoansa Glenn vaati Johnsonia tarkistamaan käsin mekaanisella laskentakoneellansa tietokoneiden tekemät laskelmat. Elektroniset laitteissa oli monia ongelmia, ja Glenn kertoi, että jos Johnsonin mukaan laskelmat ovat oikein, hän on valmis lennolle.[15]
Glennin lento onnistui, ja se oli myös käänteentekevä avaruuskilvassa.[15] Johnson jatkoi uraansa Nasalla vuoteen 1986, ja hän oli Glennin lennon jälkeen laskemassa muun muassa Apollo 11:n pysäköintikiertoratalaskelmia. Viimeiset vuotensa hän työskenteli avaruussukkuloiden parissa. Eläköitymisensä jälkeen Johnson kiersi kouluissa ja innosti oppilaita tieteen, teknologian ja matematiikan pariin.[14]
Merkitys ja tunnustukset
Johnson oli tunnustetuin Nasan ja sen edeltäjän NACA:n niin sanotuista ihmistietokoneista. Hän itse oli ylpein osallisuudestaan Apollo 11 -kuulentoon, vaikka ammatillisesti hänet tunnettiin erityisesti John Glennin lennosta.[14] Johnson oli kuitenkin varsin tuntematon Nasan ulkopuolella ja jopa sen sisällä, kunnes Margot Lee Shetterly julkaisi vuonna 2016 teoksensa Hidden Figures, jossa hän kirjoitti Nasan afroamerikkalaisista naismatemaatikoista. Kirjasta tehtiin myös elokuva Hidden Figures – varjoon jääneet, jossa Johnsonia näytteli Taraji P. Henson.[13]
Vuonna 2015 Yhdysvaltain silloinen presidentti Barack Obama myönsi Johnsonille Presidential Medal of Freedom -kunniamerkin.[12]
Lähteet
- MacTutor History of Mathematics archive. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Black Women Scientists in the United States, Indiana University Press, (ISBN 0-253-33603-1), s. 140-147. Tieto on haettu Wikidatasta.
- https://twitter.com/JimBridenstine/status/1231946829962584065. Tieto on haettu Wikidatasta.
- (en) Joseph Kahn (toim.), The New York Times, Manhattan ja New York, The New York Times Company ja A. G. Sulzberger (ISSN 0362-4331, 1553-8095 ja 1542-667X, OCLC 1645522, LCCN sn78004456). Tieto on haettu Wikidatasta.
- (en) Find a Grave. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Encyclopædia Britannica (verkkoversio). Tieto on haettu Wikidatasta.
- http://akapioneers.aka1908.com/index.php/aka-media/54-video-interviews/180-johnson-katherine. Tieto on haettu Wikidatasta.
- https://doi.org/10.1090%2Fnoti1809. Tieto on haettu Wikidatasta.
- https://www.nasa.gov/content/katherine-johnson-biography. Tieto on haettu Wikidatasta.
- Katherine G. Johnson Biography. Viitattu 20.4.2018. (englanniksi)
- Fieldstadt, Elisha: Katherine Johnson, NASA mathematician depicted in 'Hidden Figures,' dead at 101 NBC News. 24.2.2020. Viitattu 24.2.2020. (englanniksi)
- David Gutman: WV native, NASA mathematician to receive Presidential Medal of Freedom Charleston Gazette-Mail. Viitattu 20.4.2018. (englanniksi)
- Nigel Fountain: Katherine Johnson obituary The Guardian. 24.2.2020. Guardian News & Media Limited. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)
- Margot Lee Shetterly: Katherine Johnson (1918–2020) Nature.com. 12.3.2020. Springer Nature Limited. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)
- Sarah Loff: Katherine Johnson Biography 24.2.2020. National Aeronautics and Space Administration. Viitattu 11.1.2021. (englanniksi)