Katariina Souri

Hyvinkäällä nuoruutensa viettänyt Souri nousi suuren yleisön tietoisuuteen joulukuun 1988 Playboy-lehden Playmate of the Month -tyttönä.[4][5] Playboy-julkisuutensa jälkeen hän kokeili myös laulamista ja levytti albumin Your Love (1989).

Souri on kirjoittanut kolumneja eri julkaisuihin sekä pitänyt taidenäyttelyt Galleria 4-kuudessa ja Oljemarkissa[6][7] ja Kauniaisissa Stadio Galleryssä.[8] Hän on taidemaalarina itseoppinut, mutta ollut taiteilija Kimmo Tolinin opissa[7] ja hänen tekniikkanaan on öljyvärit ja akryylit.[8]

Vuonna 2006 Souri liittyi Mensaan,[9] josta hän kuitenkin erosi vuonna 2008.[10] Souri voitti 15-vuotiaana ikäluokkansa keilailun Suomen-mestaruuden.[11]

Souri on ollut mukana käsikirjoittamassa televisiosarjoja Samppanjaa ja vaahtokarkkeja, Tähtilampun alla ja Tähtitehdas. Hänen esikoisromaaninsa Minä ja Morrison ilmestyi vuonna 1999 ja siihen perustuva Lenka Hellstedtin ohjaama samanniminen elokuva vuonna 2001. Sourilta on ilmestynyt seitsemän romaania ja kirjoituskokoelma.[6] Hän on ollut kirjoittamassa kolmen Vares-elokuvan käsikirjoitusta.[12]

Souri palkittiin Kiitos eläimiltä -palkinnolla vuonna 2016.[13] Hän oli Vihreiden ehdokkaana vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiirissä.[14] Souri keräsi vaaleissa kaikkiaan 2147 ääntä, mikä ei riittänyt valituksi tulemiseen.[15]

Sourin vanhemmat ovat juristeja.[16] Souri on toiminut oikeuden sihteerinä.[17]

Sourilla on avioliitosta (1991–1997) säveltäjä Johnny Lee Michaelsin kanssa poika Kasimir (s. 1991) sekä Marcello Gentilen kanssa tytär (s. 2003). Souri oli avioliitossa helsinkiläisen liikemiehen Janne Janhosen kanssa 2005–2009.[18] Kesäkuussa 2010 Souri vahvisti menneensä naimisiin taiteilijanimeä Anzi Destruction käyttävän muusikkomiehen kanssa.[19][20] Vuonna 2012 Souri ja Anzi Destruction ottivat avioeron ja jatkoivat yhdessäoloa avoliitossa.[21] Souri avioitui Eliya Zweygbergin kanssa syyskuussa 2016.[22] Heillä on yhteinen taideliike.[8] He erosivat vuonna 2019.[23]

Souri on ollut tammikuusta 2015 lähtien vegaani.[24][17] Hän kärsii alkoholiongelmasta ja hänellä on mielenterveysdiagnooseja.[25][4][26] Hän on muunsukupuolinen.[27][28] Souri kuuluu nykyään kirkkoon.[29][30]

Katariina Souri tunnettiin ennen tammikuuta 2010 nimellä Kata Kärkkäinen. Souri on hänen äitinsä tyttönimi.[2]

Sourin poika Kasimir Kärkkäinen tekee myös taidetta.[31]

• Ford Fairlane (1990) – tyttö hautajaisissa (ei mainittu lopputeksteissä)
• Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990) – kauneuskilpailuvoittaja
• Kuutamosonaatti 2: Kadunlakaisijat (1991) – Kata Kärkkäinen
• Luonnonmukainen rakastaja (1992) – Eija
• Puhtaat valkeat lakanat (1993) – Anneli Mäkinen

• Talvitie, Eveliina: Kata. Helsinki: Like, 2023. ISBN 978-951-1-42979-1.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katariina Souri Wikimedia Commonsissa

• Etusivu Katariina Sourin kotisivut. Viitattu 29.4.2021.
• Rytsä, Paavo: Kata Kärkkäinen puhuu yksityisyydestä ja Kahdeksas huone -kirjastaan Yle Elävä arkisto. 29.5.2008. Viitattu 29.4.2021.
• Sykkö, Sami: Sami Sykkö arvioi: Katariina Souri on tyylinsä puolesta hieman vaiheessa Seura -lehti. 16.11.2016. Viitattu 29.4.2021.
• Katariina Souri Elonetissä.
• Katariina Souri Internet Movie Databasessa. (englanniksi)