Katariina Saksi-Lauenburgilainen
Katariina Saksi-Lauenburgilainen (myös Katariina Saksilainen, 24. syyskuuta 1513 Ratzeburg – 23. syyskuuta 1535 Tukholma) oli Ruotsin kuningatar vuosina 1531–1535. Häntä pidetään uudenaikaisen Ruotsin ensimmäisenä kuningattarena.[1] Hän oli ensimmäinen Kustaa Vaasan kolmesta puolisosta.[2]
Katariina Saksi-Lauenburgilainen | |
---|---|
Kuningatar Katariina puolisonsa Kustaa Vaasan vieressä hautamonumentissa Uppsalassa. | |
Ruotsin kuningatar | |
Valtakausi | 24. syyskuuta 1531 – 23. syyskuuta 1535 |
Edeltäjä | Elisabet Itävaltalainen |
Seuraaja | Margareeta Leijonhufvud |
Syntynyt |
24. syyskuuta 1513 Ratzeburg |
Kuollut |
23. syyskuuta 1535 (21 vuotta) Tukholma, Ruotsi |
Puoliso | Kustaa Vaasa |
Lapset | Eerik XIV |
Isä | Magnus I Saksi-Lauenburgilainen |
Äiti | Katarina Braunschweig-Wolfenbütteliläinen |
Uskonto | Luterilainen |
Elämä
Katariinan vanhemmat olivat herttua Magnus I Saksi-Lauenburgilainen (k. 1543) ja Katarina Braunschweig-Wolfenbütteliläinen. Hän sai protestanttisen kasvatuksen ja avioitui 18-vuotispäivänään 24. syyskuuta 1531 Tukholmassa Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan kanssa. Huomenlahjaksi Katariinalle luvattiin Korsholman, Kalmarin ja Öölannin läänit.[1] Avioliiton taustalla oli poliittisia syitä: Saksi-Lauenburgin herttuakunta sijaitsi strategisesti tärkeässä paikassa.[3] Avioliiton avulla Kustaa Vaasa loi myös yhteyden vanhaan Bjälbo-sukuun, josta Katariina polveutui äidinäitinsä Katarina Pommerilaisen kautta,lähde?ja hän sai tärkeitä kontakteja saksalaisiin ruhtinaisiin. Kaiken lisäksi Katariinan sisar Dorothea Saksi-Lauenburgilainen oli avioitunut Tanskan kruununprinssin Kristianin kanssa,[3] joten Kustaa pystyisi vahvistamaan Ruotsin siteitä sekä Tanskaan että Saksaan.lähde?
Vanha ruotsalainen kirjallisuus kuvailee Katariinaa oikulliseksi, kylmäkiskoiseksi ja alati kriittiseksi kaikkea ruotsalaista kohtaan. Avioliittoa on kuvailtu onnettomaksi, mutta asiakirjoista on toisaalta päätelty aivan päinvastaista. Väitettä surkeasta liitosta on sanottu Kustaan vihollisten Lyypekin ja Rostockin valheelliseksi propagandaksi.[4]
Kuolema
Eräissä tanssiaisissa Tukholmassa vuonna 1535 Katariina sai pahoinvointikohtauksen tanssiessaan Tanskan kuninkaan Kristian III:n kanssa,[4] ja ilmeisesti kompastui ja kaatui. Katariinan oletetaan olleen raskaana, ja hän sai onnettomuuden takia komplikaatioita. Katariina menehtyi lapsivuoteessa vuorokautta ennen 22-vuotispäiväänsä yhdessä syntymättömän lapsensa kanssa.[5] Hänet haudattiin väliaikaisesti Tukholman Suurkirkkoon 1. lokakuuta 1535. Lopullisesti Katariina laskettiin haudan lepoon 21. joulukuuta 1560lähde? Uppsalan tuomiokirkossa yhdessä Kustaan ja tämän toisen aviopuolison Margareeta Leijonhufvudin kanssa[6]. Hänen hautapatsaansa sijaitsee niin kutsutussa kustavilaisessa kuorissa alttarin takana.
Kustaan viholliset levittivät huhua, että tämä olisi myötävaikuttanut vaimonsa kuolemaan lyömällä häntä vasaralla. Tutkijat eivät ole löytäneet Katariinan pääkallosta tai luurangosta mitään väkivaltaan viittaavaa[5].
Katariina, samoin kuin Kustaa Vaasan myöhemmät puolisot Margareeta Leijonhufvud ja Katariina Stenbock, otettiin Helsingin paikannimistöön vuonna 2003.[7]
Lapset
Katariina Saksi-Lauenburgilaiselle ja Kustaa Vaasalle syntyi yksi poika:
Lähteet
- Lindqvist, Herman: Villit Vaasat. WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-42708-8.
- Mäkelä-Alitalo, Anneli: ”Katariina Saksi-Lauenburgilainen (1513–1535)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. / Teoksen verkkoversio.
Viitteet
- Mäkelä-Alitalo 2005, s. 56.
- Mäkelä-Alitalo, Anneli: / Katariina Saksi-Lauenburgilainen (1513–1535) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Lindqvist 2016, s. 103.
- Mäkelä-Alitalo 2005, s. 57.
- Lindqvist 2016, s. 120–121.
- Lindqvist 2016, s. 188.
- Manninen, Antti: Kenen kadulla asut: Katariina Saksilainen oli Kustaa Vaasan ensimmäinen vaimo Helsingin Sanomat. 5.10.2008.