Katalonian kriisi 2017

Katalonian itsenäisyysliike on 1900-luvulla ja 2000 pyrkinyt irrottamaan alueen Espanjasta. Vuonna 2010 Espanjan perustuslakituomioistuin peruutti Espanjan ja Katalonian parlamenttien hyväksymän ehdotuksen Katalonian laajemmasta itsehellinnosta. Samoihin aikoihin ollut talouskriisi aiheutti katalaaneissa tyytymättömyyttä, koska Katalonia oli muuta Espanjaa keskimäärin vauraampaa aluetta ja joutui maksamaan veroja muun väestön elättämiseen. Niinpä itsenäisyyden kannatus kasvoi 2010-luvun alussa nopeasti.

Vuonna 2017 noin 42–47 % katalonialaisista kannatti mielipidetiedusteluissa itsenäisyyttä ja 37–49 % vastusti.[3][4] Katalonian irtautuminen on Espanjan hallituksen mielestä laitonta ilman Espanjan hallinnon lupaa. Espanjan perustuslain mukaan Espanja on jakamaton, eikä itsehallinnollinen alue voi erota Espanjasta yksipuolisesti. Kansallinen suvereniteetti, eli oikeus päättää Espanjaa koskevista asioista, kuuluu Espanjan kansalle kokonaisuudessaan. Itsehallinnollisen alueen asukkaat eivät siis voi yksipuolisesti päättää irtautua Espanjasta, ilman mandaattia Espanjan kansaa edustavalta parlamentilta.[5] Espanjan perustuslakituomioistuin on tuominnut toistuvasti Katalonian itsenäisyyspyrkimykset laittomiksi.[6]

Vuoteen 2017 mennessä Katalonian ja Espanjan hallinnot olivat ajautuneet riitaan alueen asemasta.

Katalonia järjesti 1. lokakuuta kansanäänestyksen itsenäisyydestä. Espanjan poliisi ratsasi äänestyspaikkoja ja pysäytti monin paikoin äänestyksen. Yli 2 miljoonaa alueen 5,3 miljoonasta äänioikeutetusta osallistui äänestykseen. Äänestyksen järjestäjien mukaan äänestäjistä 90 prosenttia kannatti itsenäistymistä.[7][8]

Espanjan poliisi käytti melko voimakasta väkivaltaa äänestäjiä vastaan. EU tuomitsi Katalonian halun irtautua emämaastaan. Yhdysvallat pahoitteli väkivaltaa. Noin 300 000 osoitti Kataloniassa mieltään poliisiväkivaltaa vastaan.

Katalonian parlamentti julisti alueen itsenäiseksi 27. lokakuuta[9]. 135:stä parlamentin edustajasta 70 äänesti puolesta, 10 vastaan. Suuri osa itsenäisyyden vastustajia marssi ulos äänestyksestä. Mutta Espanjan hallitus vastasi tähän erottamalla Katalonian aluehallinnon. Espanjan senaatti kannatti Katalonian itsehallinnon rajoittamista äänin 214-47[10].

Se hajotti Katalonian alueparlamentin ja määräsi uudet Katalonian parlamenttivaalit pidettäviksi 21. joulukuuta 2017[11]. Näin Espanja peruutti Katalonian itsehallinnon. Espanja syytti Katalonian johtavia virkamiehiä kapinasta, josta voi saada jopa 30 vuotta vankeutta[12]. Kataloniassa oli myös laaja itsenäisyyden vastustajien joukko. Katalonian oma oppositio, lähinnä keskusta ja sosialistit marssivat ulos parlamentin äänestyksestä[13]. Itsehallinnon peruutuksen pelättiin käynnistävän levottomuuksia[14].

Katalonian erotettu pääministeri Carles Puigdemont ja muutama muu ministeri ovat matkustaneet maanantaina 30. lokakuuta Belgiaan, ja on arvailtu että he hakevat turvapaikkaa.[15] Puidgemont ja ministeri Josep Rull julkaisivat verkossa kuvia, joita voisi tulkita niin että ne ovat samana aamuna parlamenttirakennuksessa otettuja, mutta kuvien ottohetkestä ei ole tietoa.[16]

Espanja nosti useita poliitikoita vastaan kapinasyytteet kansanäänestyksen valmistelemisen ja järjestämisen takia. Lisäksi kahta kansalaisjärjestön puheenjohtajaa vastaan nostettiin kapinasyytteet mielenosoitusten järjestämisen takia, ja kolme Katalonian omien poliisivoimien Mossos d’Esquadran johtoon kuuluvaa poliisipäällikköä saivat kansankiihotussyytteet, koska eivät määränneet johtamiaan poliisivoimia toimimaan aktiivisesti kansanäänestyksen ja mielenosoitusten estämiseksi Espanjan keskushallinnon poliisivoimien rinnalla. Kapinasta voidaan Espanjan lain mukaan tuomita jopa 30 vuodeksi vankilaan.[17][18] Osa syytetyistä määrättiin tutkintavankeuteen, osalle määrättiin takuut ja osa lähti maanpakoon. Syytteitä saivat mm. seuraavat henkilöt:

• Jordi Sànchez (Assemblea Nacional Catalana -kansalaisjärjestön puheenjohtaja, tutkintavankeudessa 16.10.2017 lähtien. Valittu vankilassa ollessaan Katalonian parlamenttiin 21.12.2017 ja esitetty myöhemmin pääministeriksi, mutta Espanja torpannut nimityksen huolimatta YK:n ihmisoikeuskomitean kehotuksesta turvata Sànchezin poliittiset oikeudet.[19] Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on vaatinut Sànchezin vapauttamista.[20][21])
• Jordi Cuixart (Òmnium Cultural -kansalaisjärjestön puheenjohtaja, tutkintavankeudessa 16.10.2017 lähtien. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on vaatinut Cuixartin vapauttamista.[20][21])
• Carles Puigdemont (Katalonian aluehallituksen pääministeri. Maanpaossa 30.10.2017 lähtien[22] ensin Belgiassa, myöhemmin pidätetty Saksassa Espanjan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen takia, mutta vapautettu 12 tutkintavankeuspäivän jälkeen odottamaan päätöstä mahdollisesta luovuttamisesta Espanjaan.)
• Antoni Comín (Terveysministeri. Maanpaossa Belgiassa 30.10.2017 lähtien. Valittu maanpaossa ollessaan uudelleen Katalonian parlamenttiin. Käynyt Belgiassa oikeuden kuultavana Espanjan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen takia, mutta vapautettu odottamaan päätöstä mahdollisesta luovuttamisesta. Belgian oikeus ilmoittanut 16. toukokuuta 2018, ettei se luovuta Comínia Espanjaan.[23])
• Clara Ponsatí (Opetusministeri. Maanpaossa 30.10.2017 lähtien ensin Belgiassa, 10.3.2018 ilmoittanut siirtyvänsä Skotlantiin ja jatkavansa siellä yliopistouraansa. Valittu maanpaossa ollessaan uudelleen Katalonian parlamenttiin, mutta ilmoittanut 28.1.2018 luopuvansa kansanedustajan paikastaan. Käynyt Skotlannissa oikeuden kuultavana Espanjan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen takia, mutta vapautettu odottamaan päätöstä mahdollisesta luovuttamisesta.)
• Lluís Puig (Kulttuuriministeri. Maanpaossa Belgiassa 30.10.2017 lähtien. Valittu maanpaossa ollessaan uudelleen Katalonian parlamenttiin, mutta ilmoittanut 28.1.2018 luopuvansa kansanedustajan paikastaan. Käynyt Belgiassa oikeuden kuultavana Espanjan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen takia, mutta vapautettu odottamaan päätöstä mahdollisesta luovuttamisesta. Belgian oikeus ilmoittanut 16. toukokuuta 2018, ettei se luovuta Puigia Espanjaan.[23])
• Meritxell Serret (Maatalousministeri. Maanpaossa Belgiassa 30.10.2017 lähtien. Valittu maanpaossa ollessaan uudelleen Katalonian parlamenttiin, mutta ilmoittanut 28.1.2018 luopuvansa kansanedustajan paikasaan. Käynyt Belgiassa oikeuden kuultavana Espanjan antaman eurooppalaisen pidätysmääräyksen takia, mutta vapautettu odottamaan päätöstä mahdollisesta luovuttamisesta. Belgian oikeus ilmoittanut 16. toukokuuta 2018, ettei se luovuta Comínia Espanjaan.[23])
• Oriol Junqueras (Varapääministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017 lähtien. Valittu vankilassa ollessaan uudelleen Katalonian parlamenttiin.)
• Joaquim Forn (Sisäministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017 lähtien. Perheenjäsenet ja asianajaja raportoineet henkisestä kidutuksesta ja muusta epäasiallisesta kohtelusta kuljetuksen aikana tuomioistuimesta vankilaan.[24] Lisäksi kerrottu epäkohdista vankilassa: sellistä puuttuu mm. lämmitys.[24] Fornia ei myöskään päästetty vankilasta lääkärien suosituksista huolimatta tarvitsemansa lääkehoidon ajaksi.[25])
• Jordi Turull (Aluehallituksen tiedottaja. Tutkintavankeudessa 2.11.2017–4.12.2017 ja uudelleen 23.3.2018 lähtien. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin.)
• Raül Romeva (Ulkoministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017–4.12.2017 ja uudelleen 23.3.2018 lähtien. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin.)
• Dolors Bassa (Työ-, sosiaali- ja perheministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017–4.12.2017 ja uudelleen 23.3.2018 lähtien. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin, mutta ilmoittanut 22.3.2018 luopuvansa kansanedustajan paikastaan.)
• Josep Rull (Alue- ja ympäristöministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017–4.12.2017 ja uudelleen 23.3.2018 lähtien. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin.)
• Carles Mundó (Oikeusministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017–4.12.2017. Vapautettu 100 000 euron takuita vastaan. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin, mutta ilmoittanut 9.1.2018 luopuvansa kansanedustajan paikastaan.)
• Meritxell Borràs (Hallinto- ja asuntoministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017–4.12.2017. Vapautettu 100 000 euron takuita vastaan. Ilmoittanut jättävänsä politiikan.)
• Santi Vila (Yritysministeri. Tutkintavankeudessa 2.11.2017–3.11.2017. Vapautettu 50 000 euron takuita vastaan. Ilmoittanut jättävänsä politiikan.)
• Carme Forcadell (Parlamentin puhemies. Tutkintavankeudessa 9.11.2017–10.11.2017 ja uudelleen 23.3.2018 lähtien. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin, mutta ilmoittanut 22.3.2018 luopuvansa kansanedustajan paikastaan.)
• Lluís Corominas (Parlamentin ensimmäinen varapuhemies heinäkuuhun 2017 saakka. Vapautettu tutkinnan ajaksi 25 000 euron takuita vastaan. Ilmoittanut jättävänsä politiikan.)
• Lluís Guinó (Parlamentin ensimmäinen varapuhemies heinäkuusta lokakuuhun 2017. Vapautettu tutkinnan ajaksi 25 000 euron takuita vastaan. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin.)
• Anna Simó (Parlamentin puhemiehistön ensimmäinen sihteeri. Vapautettu tutkinnan ajaksi 25 000 euron takuita vastaan. Ilmoittanut jättävänsä politiikan.)
• Joan Josep Nuet (Parlamentin puhemiehistön kolmas sihteeri. Vapautettu tutkinnan ajaksi ilman rajoituksia. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin.)
• Ramona Barrufet (Parlamentin puhemiehistön neljäs sihteeri. Vapautettu tutkinnan ajaksi 25 000 euron takuita vastaan. Ilmoittanut jättävänsä politiikan.)
• Anna Gabriel (Candidatura d'Unitat Popular -puolueen kansanedustaja Katalonian parlamentissa lokakuuhun 2017 saakka. Maanpaossa Sveitsissä helmikuusta 2018 lähtien. Espanja määrännyt pidätettäväksi heti, jos saapuu Espanjaan, mutta kansainvälistä pidätysmääräystä ei ole annettu.)
• Marta Rovira (Kansanedustaja Katalonian parlamentissa ja Katalonian tasavaltalaisen vasemmiston pääsihteeri. Valittu 21.12.2017 uudelleen Katalonian parlamenttiin. Maanpaossa Sveitsissä 23.3.2018 lähtien. Espanja antanut kansainvälisen pidätysmääräyksen. Sveitsi ilmoittanut tutkivansa pidätysmääräyksen, mutta kieltäytynyt panemasta sitä toimeen, koska se pitää Roviraan kohdistuvia syytteitä poliittisina.[26][27])
• Mireia Boya (Candidatura d'Unitat Popular -puolueen kansanedustaja Katalonian parlamentissa lokakuuhun 2017 saakka. Vapautettu tutkinnan ajaksi.)
• Josep Lluís Trapero (Katalonian omien Mossos d’Esquadra -poliisivoimien ylin johtaja. Vapautettu tutkinnan ajaksi, mutta passi takavarikoitu ja määrätty ilmoittautumaan 15 päivän välein.[27])
• Pere Soler (Mossos d’Esquadran poliisipäälliköitä. Vapautettu tutkinnan ajaksi, mutta passi takavarikoitu ja määrätty ilmoittautumaan 15 päivän välein.[27])
• Teresa Laplana (Mossos d’Esquadran poliisipäälliköitä. Vapautettu tutkinnan ajaksi, mutta passi takavarikoitu ja määrätty ilmoittautumaan 15 päivän välein.[27])
• Cèsar Puig (Katalonian aluehallinnon sisäministeriön pääsihteeri. Vapautettu tutkinnan ajaksi, mutta passi takavarikoitu ja määrätty ilmoittautumaan 15 päivän välein.[27])

Loppuvuonna 2017 Barcelona is not Catalonia -liike vaati Barcelonan ja Tarragonan eroa Kataloniasta ja liittymistä Espanjaan omana itsehallintoalueenaan nimeltä Tabarnia, samaan tapaan kuin Madrid on oma itsehallintoalueensa.[28]

• 7 historiallista syytä Katalonian haluun itsenäistyä