Katalin Karikó

Katalin Karikó (s. 17. tammikuuta 1955) on unkarilaissyntyinen biokemisti, joka tunnetaan lähetti-RNA:han kohdistuvista tutkimuksistaan[1], jotka johtivat Pfizer-BioNTechin ja Modernan COVID19-rokotteen kehittämiseen.[2]

Katalin Karikó
Henkilötiedot
Syntynyt	17. tammikuuta 1955
Kansalaisuus	Unkari
Koulutus ja ura
Tutkinnot	Szegedin yliopisto
Instituutti	Pennsylvanian yliopisto
Tutkimusalue	Lähetti-RNA
Tunnetut työt	mRNA COVID19-rokote
Palkinnot	Asturian ruhtinattaren palkinto (2021) Albert Lasker -palkinto (2021) Louisa Gross Horwitz -palkinto (2021)
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Karikó on neurokirurgian apulaisprofessori Pennsylvanian yliopistossa ja Biontechin varatoimitusjohtaja. Hän väitteli Szegedin yliopistossa vuonna 1982, ja muutti Yhdysvaltoihin 1985.[2] Siellä hän aloitti tohtorintutkinnon jälkeisillä (post doc) opinnoilla Temple Universityssä, ennen kuin siirtyi Pennsylvanian yliopistoon, missä hän teki yhteistyötä yhdysvaltalaisen kardiologin Elliot Barnathanin kanssa. He osoittivat, että kun lähetti-RNA:ta ruiskutetaan soluihin, voidaan tuottaa uusia proteiinejä. Tämän löydon innostamana Kariko alkoi tutkia geeniterapiaa.[1]

Geeniterapiatutkimuksen rahoitus ehtyi 1990-luvn loppupuolella, ja Karikó aloitti sen sijaan yhteistyön Drew Weissmanin kanssa. Molempia kiinnosti lähetti-RNA:n käyttö siihen, että solut saataisiin tuottamaan virusten vasta-aineita. Kariko ja Weissman kehittivät tähän uuden teknologia, patentoivat sen, perustivat yrityksen ja alkoivat kehittää rokotteita. Rokotetutkimus sai vauhtia COVID-19 pandemian myötä. Muutamia kuukausia sen jälkeen kun Kariko ja Weissman olivat saaneet SARS-viruksen geeniperimän haltuunsa, rokote oli valmis testattavaksi. Karoko ja Weissman ovat saaneet työstään monia palkintoja.[1]