Kasvualusta

Kasvualusta on se materiaali, missä kasveja kasvatetaan. Kasveilla on sen suhteen erilaisia lajikohtaisia vaatimuksia esimerkiksi kasvualustan happamuudesta ja missä muodossa ravinteiden pitää siellä olla. Myös materiaalin laadulla on merkitystä, esimerkiksi hiekka- tai multapitoisuuden suhteen. Kasvualustamateriaaleja on sekä orgaanisia että epäorgaanisia.

Kasvualustan hyviä ominaisuuksia:[1]

• ilmavuus
• pidättää vettä
• ravinteikkuus - ravinteita varastoivat parhaiten eloperäiset ainekset ja maalajit, joiden hiukkaskoko on pieni
• sopivan hapan tai emäksinen
• myrkytön - hyvässä maassa ei ole kasvitauteja tai esimerkiksi raskasmetalleja
• sopivia aktiivisia pieneliöitä

Eri maalajien ominaisuuksia kasvualustana:[1]

• moreenit eivät sisällä paljoa ravinteita
• hiekalla on hyvä vedenläpäisykyky, joten se kuivuu helposti
• savimaat ravinteikkaita ja vesitalous hyvä, mutta pääliosan kuivuminen estää maan ilmanvaihdon
• hiesulla viljelyominaisuudet heikot: se liettyy sateella ja poutasäällä siihen tulee kuori
• hieta on erittäin hyvää viljelymaata ja ne säilyttävät hyvin kosteutta, mutta ne routivat voimakkaasti
• turve sisältää paljon vesi- ja ilmahuokosia, joten lämpenee hitaasti keväällä ja maatuessa ilmahuokoset vähenee

Ulkokasveilla kasvualustan paksuus riippuu kasvista. Yleensä paksuus on 20–40 cm.[1]

Kaikilla kasveilla ei käytetä multaa kasvualustana. Kasvihuoneessa viljelykasveilla käytetään kasvualustana useimmiten turvetta, muita käytettyjä materiaaleja ovat kookoskuitu, kivivilla ja perliitti.[2] Kotipuutarhaan turve ei sovi pelkästään kasvualustaksi muuten kuin astiassa kasvatukseen, jos sitä lannoitetaan ja kastellaan säännöllisesti.[1] Orkideoilla ei nimenomaan saa käyttää kukkamultaa, koska kasvualustan pitää olla ilmavampi ja niille sitten sekoitetaan ruukkuun esimerkiksi sammalta ja kaarnaa.[3]