Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan
Kasvien luokitus Linnén teennäisjärjestelmän mukaan on ruotsalaisen luonnontieteilijän Carl von Linnén kehittämä eliöille tarkoitettu taksonominen luokitusjärjestelmä, jolla ei ole kehitysopillista perustaa. Putkilokasvien luokitus perustuu lähinnä heteiden lukumäärään. Luokituskriteerinä käytettiin lisäksi sitä, ovatko heteet ja emit samassa vai eri kukassa eli ovatko kukat kaksi- vai yksineuvoisia.
Kasvit, joiden kaikki kukat ovat kaksineuvoisia
Jokaisessa kukassa on sekä heteitä että emejä.
Erillisheteisiä
- Monandria – Yksiheteiset
- Diandria – Kaksiheteiset
- Triandria – Kolmiheteiset
- Tetrandria – Neliheteiset
- Pentandria – Viisiheteiset
- Heksandria – Kuusiheteiset
- Heptandria – Seitsenheteiset
- Oktandria – Kahdeksanheteiset
- Enneandria – Yhdeksänheteiset
- Dekandria – Kymmenheteiset
- Dodekandria – Kaksitoistaheteiset
- Ikosandria – Parikymmenheteiset
- Polyandria – Moniheteiset
- Didynamia – Kaksi pitkää ja kaksi lyhyttä hedettä
- Tetradynamia – Neljä pitkää ja kaksi lyhyttä hedettä
Heteet yhtyneet
- Monadelphia – Heteet yhdessä nipussa
- Diadelphia – Heteet kahdessa nipussa
- Polyadelphia – Heteet useammassa nipussa
- Syngenesia – Ponnet yhdessä
- Gynandria – Heteet kiinni luoteissa
Kasvit, joilla ainakin osa kukista on yksineuvoisia
- Monoecia – Yksikotiset; hede- ja emikukat erikseen samassa kasvissa
- Dioecia – Kaksikotiset, hede- ja emikukat eri yksilöissä
- Polygamia – Sekä yksi- että kaksineuvoisia kukkia samassa kasvissa
Neuvottomia
- Cryptogamia – Kukattomat itiökasvit
This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.