Kasvain
Kasvain eli tuumori (lat. tumor) eli neoplasma (m.kreik. νεο + πλάσμα) on solujen hallitsemattomasta jakautumisesta johtuva muodostuma. Kasvain voi olla joko hyvän- tai pahanlaatuinen. Pahanlaatuiset kasvaimet eli syöpäkasvaimet voivat lähettää etäpesäkkeitä eli metastasoida. Hyvänlaatuiset kasvaimet eivät metastasoi, mutta nekin voivat olla terveyshaitta esimerkiksi painaessaan elintärkeitä rakenteita aivoissa tai muissa elimissä.
Neoplasia, ’uusi kasvu’ tai ’uudismuodostus’, tarkoittaa kasvaimen kasvua. Rupert Allan Willis määritteli kasvaimen epänormaaliksi kudosmassaksi, jonka kasvu on runsaampaa ja koordinoimatonta verrattuna ympäröivään normaaliin kudokseen. Lisäksi kasvaimen kasvu ei lopu, vaikka sen syntyyn johtanut ärsyke poistuisi. [1]
Onkologia (kreik. όγκος, ónkos, ’kasvain’ tai ’tilavuus’) on kasvaimia tutkiva tieteenala.
Erilaisia kasvaimia
- Abskessi eli paise, tulehduksellinen märkäkertymä
- Gliooma, hermotukisoluista alkava keskushermoston kasvain
- Hemangiooma, verisuonirakenteiden kasvain
- Hyytelörakko, nivelkapselin tai jännetupen pullistuma
- Meningeooma, aivokalvon kasvain
- Syylät
- Syövät, esimerkiksi eturauhassyöpä, haimasyöpä, keuhkosyöpä, kilpirauhassyöpä, kohdunkaulan syöpä, kohdunrungon syöpä, lymfooma eli imukudossyöpä, mahasyöpä, melanooma, munasarjasyöpä, munuaissyöpä, paksusuolisyöpä, peräaukon syöpä ja rintasyöpä
- Teratooma, itusoluista alkunsa saava kasvain.
Lähteet
- Kumar, Vinay; Abbas, Abul K.; Fausto, Nelson (toim.): Robbins and Cothran Pathologic Basis of Disease, s. 270. 7th edition. Elsevier Saunders, 2005. ISBN 0-7216-0187-1. (englanniksi)
