Karva

Karvat ovat nisäkkäiden ihon ulkopinnassa kasvavia, sarveisaineesta muodostuneita epidermisiä ulokekkeita. Yksittäisistä karvoista koostuvaa eläimen karvapeitettä eli karvoitusta kutsutaan usein turkiksi. Karvalla on monia tehtäviä: se esimerkiksi suojaa eläintä liian korkeilta tai matalilta lämpötiloilta. Usein karva on eläimen elinympäristön värinen, jolloin se tarjoaa saaliseläimelle näkösuojaa saalistajiaan vastaan tai saalistajalle mahdollisuuden väijyä saalistaan huomaamattomasti. Esimerkiksi jäniksen karvapeitteen väri vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Myös kasveilla on karvoja, mutta ne eivät ole samaa ainetta.

Hiuksia, ihmisen karvaa

Karva koostuu noin 10-prosenttisesti vedestä ja noin 90-prosenttisesti biologisesta polymeerista: proteiinista nimeltään keratiini.

Aikuisten ihmisten karvoitus on yleensä runsaimmillaan päässä (hiukset, kulmakarvat, ripset ja miehillä parta), kainaloissa (kainalokarvat) ja sukupuolielinten ympärillä (häpykarvoitus). Myös muualle kasvaa karvoja, mutta ei tavallisesti yhtä tiheästi. Ihmisen karvoitus lisääntyy murros- ja teini-iässä, varsinkin pojilla.

1. Karva, 2. Iho, 3. Tali, 4. Juurituppi, 5. Talirauhanen

Ihmisen karvojen kasvu

Karvat kasvavat kaikkialla kehon ulkopuolella lukuun ottamatta limakalvoja ja karvatonta ihoa (esimerkiksi karvoja ei ole kämmenillä, jalkapohjilla ja huulilla). Karvojen kasvu on kierros, jossa on kolme erillistä vaihetta: anageeni, katageeni ja telogeeni. Nämä vaiheet tapahtuvat yhtä aikaa kaikkialla keholla. Jokaisella niistä on tiettyjä ominaisuuksia, jotka määrittävät karvojen pituuden.[1]

Keholla on eri ihokarvan tyyppejä, muun muassa velluskarvat ja androgeeniset ihokarvat. Ihokarvojen rakenne on monenlainen, ja sen takia niillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia ja erikoisia tarkoituksia, joista tärkeimpiä ovat lämmön säilyminen ja suojelu.[2]

Hiusten kasvuun vaikuttavat tekijät

Hiukset kasvavat hyvin nopeasti. Ihmisen elimistössä vain luuytimen solut jakautuvat nopeammin. Hiusten kasvun nopeuden sekä niiden rakenteen ja alttiuden lähtöön määrittävät henkilön geenit. Se ei ole muutettavissa, mutta siihen voi kuitenkin vaikuttaa, jos ottaa huomioon sisäiset ja ulkoiset tekijät. Ulkoinen vaikutus liittyy:

  • väärään kotihoitoon: aggressiivinen kosmetiikka ja hiusten pesu kovalla tai kuumalla vedellä vahingoittavat niitä;
  • erilaisiin eksogeenisiin tekijöihin: säännöllinen hiusten ylikuivaaminen hiustenkuivaajalla tai suoristusraudalla, liiallinen insolaatio, tuulen ja kylmyyden vaikutus;
  • tiukan lenkin käyttöön: se vaurioittaa hiuksen rakennetta, mikä johtaa taittamiseen ja päänahan verenkiertohäiriöön;[3]
  • kausittaisuuteen: keväällä ja syksyllä karvojen kasvu nopeutuu.

Miehillä liiallisen hiustenlähdön riski on kolme kertaa suorempi kuin naisilla. Se johtuu hormonien ja talirauhasten toiminnasta.[4]

Katso myös

Lähteet
  1. Textbook of Clinical Pediatrics books.google.com. Viitattu 23.8.2022.
  2. Hair loss linkinghub.elsevier.com. Viitattu 23.8.2022.
  3. TOP 12 TIPS TO GROW YOUR HAIR OUT FASTER ororahair.com. Viitattu 23.8.2022.
  4. The Hair Follicle as a Dynamic Miniorgan web.archive.org. Arkistoitu 27.9.2013. Viitattu 23.8.2022.

     

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.