Karstula

Karstula sijaitsee 100 kilometrin päässä Jyväskylästä ja noin 370 kilometrin päässä Helsingistä. Karstulan naapurikunnat ovat Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi ja Soini. Karstulan Natura-kohteita ovat Haukisuo-Härkäsuo-Kukkoneva, Kilpisuo Laihistenneva-Härkäneva-Vahvasenjoki, Ruokolahti-Laikanlahti, Ylin, Verhokangas, Kummunpuro, Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju, Särkijärvi ja Iso Metsälampi sekä joki,- koski- ja järviosuuksista koostuva Saarijärven reitti.[13]

Karstulassa sijaitsee noin 20 metriä korkea hirsirakenteinen Kirkkovuoren näkötorni. Näkötorni avattiin 28. kesäkuuta 2008. Näkötornin alueelle on jälkeenpäin rakennettu myös laavu ja erämaakirkko.[14]

Kirkkovuoren näkötornilla kävi vuonna 2011 matkailijoita 27 eri maasta ja 162 matkailijaa eri Suomen kunnista.[15]

Karstula Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Karstula muodostettiin Saarijärven kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1858. Seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan. Karstulan puukirkko rakennettiin Pääjärven rannan tuntumaan Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1853. Kirkon alttaritaulun ”Jeesus saarnaa veneestä” on maalannut Pekka Halonen. Karstulan kirkonkylässä käytiin Suomen sodan aikana 21. elokuuta 1808 Karstulan taistelu, jossa venäläinen eversti Jegor Ivanovitš Vlastov voitti eversti Otto von Fieandtin johtamat joukot. Taistelupaikalla on vuonna 1939 paljastettu muistomerkki. Kyyjärvi erotettiin Karstulasta kunnallisesti vuonna 1928 ja seurakunnallisesti vuonna 1945.[19]

Historiallista esineistöä ja kuvia pidetään esillä Karstulan kotiseutumuseossa.[20]

Karstulan kunnanjohtaja on vuodesta 2019 ollut Pekka Kanervio.[21]

Karstula on muiden maaseutukuntien tapaan keskustan hallitsema kunta. Karstulan kunnanvaltuustossa on 23 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Juha Laaksonen.[7] Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtaja on Miska Keisanen.[7]

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Karstulassa eniten kannatusta saivat keskusta (39,1 %), perussuomalaiset (22,1 %) ja SDP (15,8 %).[22]

Karstulan merkittävin teollisuuden työnantaja on hirsitalotehdas Honkarakenne Oyj. Toinen kunnan merkittävä työllistäjä on korkean teknologian metalliyritys OnSteel Oy. Vuonna 2015 kunnassa oli 1 392 työpaikkaa. Niistä 16 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 64 prosenttia palveluissa ja 20 prosenttia jalostuksessa. Alkutuotannon osuus oli suurempi kuin koko maassa (3 prosenttia), palveluiden osuus vastaavasti pienempi.[23] Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat sähkö-, valaistus- ja tietoliikenneverkkoihin erikoistunut Voiman Oy, varusteita valmistava Finn-Savotta Oy ja Onsteel.[24]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Karstulassa toimi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Karstulan seurakunta.[28]

Vuoden 2022 alusta Karstulan seurakunta yhdistyi Saarijärven seurakuntaan. Samassa liitoksessa myös Kyyjärven seurakunta yhdistyi Saarijärven seurakuntaan. Laajenevan Saarijärven seurakunnan alueena ovat Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin alueet.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Karstulassa toimii Karstulan helluntaiseurakunta.[29]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Karstulan alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[30]

Karstulan peruskoulu toimi aiemmin keskustassa kahdessa paikassa: Tolppilan ala-aste (luokat 0-6) ja Laaksolan yläaste (luokat 7-9). Kaikki kyläkoulut ovat joko poistettu käytöstä ja myynnissä tai myyty. Keskustaan on rakenteilla (arvioitu valmistuminen elokuu 2021) uusi yhtenäiskoulu, jossa toimivat kaikki luokka-asteet esiopetuksesta lukioon asti.[31] Karstulan lukio on yksi runsaimpia etuja tarjoavista lukioista vuonna 2018[32]. Karstulan lukiossa on myös jääkiekkolinja.[33]

Karstulan kansalaisopisto on Karstulassa, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos.[34] Karstulan Evankelinen Opisto on erikoistunut kasvatusalan, hoitoalan, liikunta-alan ja kädentaitojen koulutuksiin.[35] Opisto on yleissivistävää ja ammatilliseen koulutukseen valmentavaa aikuiskoulutusta antava oppilaitos. Opisto järjestää myös ammatillista lisäkoulutusta ja ammattitutkintojen näyttöjä.[36]

Karstulassa toimii useita liikunta- ja urheiluseuroja.

• Karstulan Kiva ry toimii urheilun yleisseurana ja se on perustettu 1909. Karstulan Kiva ry omistaa Suojan talon, jossa sillä on elokuvateatteri nimeltään Suojan elokuvat, ja talolla järjestetään myös bingoa.[37][38][39]
• Voimistelu- ja urheiluseura Karstulan Kisa-Veikot ry on perustettu vuonna 1950. Seuran toiminta hiipui pitkäksi aikaa, mutta se alkoi toimia taas vuonna 2011. Seuralla on joukkuevoimistelua, voimisteluliikuntaa sekä tanssi- ja harrasteryhmiä kouluikäisille.[40]
• Karstulan seudun Metsästys- ja Ampumaseura KarMAS ry on perustettu 1958. Seura järjestää Karstulan kansainvälistä ampumaviikkoa seuran ulkoammuntaradalla.[41][42]
• Karstulan Urheiluautoilijat ry:n piirissä harrastetaan autourheilua, opetellaan auton hallintataitoja ja liikennekulttuuria. Seuralla on Vallitien Vauhtirata, jossa on järjestetty muun muassa vuonna 2007 nuorten ja naisten jokamiesluokan SM-kisat ja vuonna 2014 SM-liigan kisat, vuonna 2016 viisi JM-kisaa.[43][44]
• Karstulan Hevosystäväinseura on perustettu 1914 ja merkitty yhdistysrekisteriin 1945. Seura omistaa valaistun raviradan Hermannin hevos- ja ulkoilupuisto, jossa järjestetään kesäisin Heinäravit.[45][46][47]

Kunnan järjestämän vapaa-aikatoiminnan ja ylläpitämien liikuntapaikkojen lisäksi paikkakunnalla on järjestötoimintaa ja yksityistä palveluntuotantoa,[48] kuten yksityiset tenniskentät Enojoen sillan kupeessa ja paloaseman vieressä[49].

Liikuntahallissa on palloilusali, tanssi- /budosali ja ilma-aserata.[50] Myös Tolppilan koulussa on liikuntasali.[50]

Yleisurheilukentällä keskustassa on juoksuratoja, nurmipintainen keskuskenttä ja frisbeegolfin harjoituskori.[49] Pesäpallokentällä on kivituhkapinnoite. Sen yhteydessä on myös beachvolleykenttä.

4,7 kilometriä pitkä kuntorata on pururata ja sijaitsee Hämeenniemessä. Ulkoilureitti, niin kutsuttu Kouheron reitti[51] on 10 km pitkä. Taukopaikkoineen se toimii kesäisin patikkareittinä ja talvella hiihtolatuna.[49]

Luistelupaikkoja on Karstula Areenan jäähallissa, koulukeskuksen yleisluistelualueella ja minikaukalossa sekä Rantakylän kyläyhdistyksen ylläpitämässä minikaukalossa[52][53] Hiihtoa voi harrastaa Karstulassa keskustan kansanhiihtoladuilla. Kyläyhdistykset ylläpitävät kansanhiihtolatuja[52]

Kunnassa on kaksi kunnan ylläpitämää virallista yleistä uimarantaa: Lossinrannan uimala ja Mustanlammen uimaranta.[54] Avantouintia järjestää Avantouintiseura Karstulan Kihaus Ry.[55] Karstulan liikuntapalvelut järjestää uimahallimatkoja.[56]

Kesällä 2012 avattu frisbeegolfrata on 9-väyläinen ja soveltuu kaikentasoisille.[57]

• Musiikkiviikon Puu Soi-konserttisarja järjestetään vuotuisesti heinä-elokuun taitteessa Karstulassa.[58]
• Ampumaviikko kisaillaan vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa. Järjestäjänä toimii Karstulan Seudun Metsästys- ja Ampumaseura Ry.[59]
• Carstunekruisinki on harrasteajoneuvo tapahtuma kesällä.
• Heinäravit juostaan Karstulan raviradalla heinäkuussa.[60]
• Uittokalliorock järjestetään joka vuosi Kimingin Nuorisoseuran toimesta Kimingillä heinäkuussa.

Paikkakunnan läpi kulkee Kokkolan ja Lappeenrannan välinen valtatie 13, Kangasalan ja Kärsämäen välinen kantatie 58 sekä Kyyjärven ja Siilinjärven välinen kantatie 77.

Linja-autojen suorilla vuoroilla Karstulasta pääsee Jyväskylään ja Kokkolaan. Koronapandemian myötä vuorotarjonta on voimakkaasti vähentynyt.

Karstulan itäosassa kulkee Jyväskylä–Haapajärvi-rata, jolta VR lopetti henkilöliikenteen 1968. Kunnassa on ollut oma rautatieliikennepaikka Sapra. Karstulan lähin matkustajaliikenteen rautatieasema on Ähtärin Myllymäen seisake noin 55 kilometrin päässä, ja Jyväskylän matkakeskukseen on matkaa noin 95 kilometriä. Lentoasemista lähin sijaitsee Jyväskylässä noin 80 kilometrin etäisyydellä.

Karstulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla jauho-perunapuuro ja piimävelli.[61]

• Luettelo Karstulan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karstula Wikimedia Commonsissa

• Karstulanseutu kehittämisyhtiö (Arkistoitu – Internet Archive)
• Karstulan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Karstulan avainluvut