Karsna järv

Järvi on 600 metriä pitkä, 370 metriä leveä, ja sen pinta-ala on 17,2 hehtaaria. Se sijaitsee kylien välisellä rajalla ja sen ranta-asutus on kummastakin kylästä. Järvi on peltomaiden ympäröimä, mutta koillisrannan takana sijaitsee Saarõperä mets. Metsän takana on 60 metrin päässä Pille järv, johon on kaivettu yhdysoja Karsna järvestä. Järven syvyys on 8,1 metriä ja keskisyvyys on 3,1 metriä. Järven tilavuus 79,0 metrin vedenkorkeudella mpy. on 505 000 kuutiometriä. Siinä ei ole saaria. Järven eteläpuolelta kulkee kylätie, josta pääsee järvelle. Sen rantaviivan pituus on 1,73 kilometriä.[1][2][lower-alpha 1]

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv). Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[2]

Vesi vaihtuu järvessä laskennallisesti kerran vuodessa. Vedenväri on vihertävän keltainen ja näkösyvyys 0,8 metriä. Vesi lämpötilakerrostuu kesäisin ja talvisin heikosti. Vuonna 1961 tehdyssä vesikasvillisuuden kartoituksessa löydettiin 16 eri kasvilajia. Järven valtalajina on ulpukka, joiden lisäksi järvessä esiintyy Virossa harvinaisia kelluvia palpakkolajeja ja kilpukoita. Järven pohjassa kasvaa on tummalahnanruohoa, eri vesirikkoja ja pilliluikkia. Yhdysojan takia kalasto voi elää kummassa järvessä hyvänsä. Kalat kuitenkin talvehtivat paremmin Karsna järvessä, sillä Pille järve muuttuu talvisin lähes hapettomaksi ja kalakanta romahtaa siellä. Yleisimmät kalalajit ovat särki, kiiski ja ahven ja ylesiä ovat myös hauki ja lahna. Niiden lisäksi esiintyy hopearuutanaa, mutakalaa ja allikkosalakkaa. Kyseessä kaunisrantainen järvi, jota käytetään myös uinti- ja virkistystarkoituksiin.[3]

Karsna järv kuuluu Võhandu jõen valuma-alueeseen, jossa sen lasku-uoma Vana-Koiola oja on Kariojan sivuhaara. Vaikka järvestä ei ala ojaa, joka yhtyisi Vana-Koiola ojaan, voidaan järven katsoa kuuluvan sen valuma-alueeseen. Järven pohjoispäähän tulee oja lännestä ja Pille järveen on kaivetty yhdysoja. Järven valuma-alueen pinta-ala on 1,5 neliökilometriä. Karioja yhtyy etelässä Võhandu jõgeen. Võhandu puolestaan laskee Kuumajärveen, joka on Peipsijärven keskiosan nimi. Peipsijärven alue muodostaa Narvanjoen vesistöalueen keskiosan. Peipsijärven pohjoispäästä alkava laskujoki Narvanjoki jatkaa vesireittiä pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Suomenlahteen.[1][lower-alpha 1]