Karmelvuori

Maisemaa vuorella.

Partakorppikotka.

Karmelvuori sijaitsee Israelin rannikkotasangon pohjoiskärjessä Välimeren rannikolla. Idässä vuori rajaantuu Jisreelin tasankoon, lännessä Välimereen, pohjoisessa Haifanlahteen ja etelässä Manassen kukkuloihin.[1] Kalkkikivestä muodostunut vuorijono leviää pituussuunnassaan luoteesta kaakkoon noin 26 kilometriä. Koko alueen pinta-ala on noin 245 km². Rosh ha-Karmel eli Karmelinniemi ulottuu lähes mereen saakka väliin jäädessä vain noin 180 metrin levyinen tasainen kaistale.[2] Karmelvuori ei ole kovin korkea ja sen korkein huippu yltää vain noin 546 metrin korkeuteen merenpinnasta.[3] Matalasta rannikkotasangosta se erottuu kuitenkin hyvin selvästi. Vuotuinen sadanta alueella on noin 600 mm.[1]

Vuorella on tyypillistä välimerenkasvillisuutta, minkä lisäksi alueella tavataan useita eläinlajeja.[1] Huomattavan osan alueesta kattavalla Karmelvuoren kansallispuiston alueella tavataan yhteensä 670 eri kasvilajia, joihin lukeutuvat esimerkiksi alepponmänty, Quercus calliprinos, mastiksipistaasi, laakeriheisi, salviakistus ja madonnanlilja. Luonnollisen kasviston lisäksi vuorella on istutettua metsää. Nisäkäslajeista vuorella tavataan esimerkiksi villisikaa, persiankaurista, juovahyeenaa, kalliotamaania ja useita lepakkolajeja. Paikallisia lintulajeja ovat esimerkiksi mustarastas, priinia, vuorikotka ja partakorppikotka.[3]

Karmelvuori kuvattuna teoksessa vuodelta 1666.

Karmelvuoren alueen asuttivat jo neandertalinihmiset ja varhaiset nykyihmiset. Varhaisista ihmisistä on löydetty merkkejä alueen luolista.[1] Löytöpaikat vuorella ovat nykyisin yksi Unescon maailmanperintöluettelon kohteista.[4] Paikka mainitaan mahdollisesti jo Egyptin faarao Pepi I:n aikaisissa asiakirjoissa, assyrialaisissa kaiverruksissa ja vuoreen viitataan myös useissa Vanhan testamentin kohdissa.[1] Vuoren nykyinen nimi on johdettu heprean viini- tai puutarhaa tarkoittavasta sanasta kerem.[2] Joissakin yhteyksissä vuori liitetään jumala Baalin kotipaikkaan. Myöhemmin vuorella on sijainnut Zeuksen temppeli, jonka oraakkeleilta pyysivät neuvoa esimerkiksi Rooman keisarit Vespasianus ja Trajanus.[1]

Kristinuskon sittemmän leviämisen jälkeen vuori liitettiin Zeuksen sijaan profeetta Eliaan.[1] Raamatussa ensimmäisessä kuninkaiden kirjassa vuori on Elian ja Baalin profeettojen välisen kohtauksen näytöspaikka. Yksittäiset erakkoina eläneet munkit alkoivat asuttaa vuorta jo 500-luvulta alkaen.[2] Ristiretkien aikana,[1] vuonna 1150, perustettiin karmeliittojen katolinen sääntökunta ja vuorelle rakennettiin luostari.[2] Muslimit tuhosivat luostarin vuonna 1291,[1] mutta se jälleenrakennettiin vuonna 1828.[2] Elian luola Karmelvuoren juurella on pyhä niin kristityille, kuin juutalaisille ja muslimeillekin.[1]

Israelin asevoimat valtasivat vuoren alueen Israelin itsenäisyyssodan yhteydessä ja vuoren muutaman arabikylän asukkaat pakenivat lukuun ottamatta vuoren juuren Fureidisin kylää. Vuorelle jäivät myös druusit, jotka asuttavat Daliyat al-Karmelin ja Isfiyan kyliä vuoren keskiosassa. Vuoren juurelle on sittemmin syntynyt myös juutalaisia asutuskeskuksia ja Haifan kaupunki on kasvaessaan levittäytynyt ylöspäin vuoren juurelta. Itse vuorella on muutamia mošaveja.[1]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karmelvuori Wikimedia Commonsissa