Karlskronan kunta

Vuoden 1862 kuntauudistuksessa Ruotsin pitäjien maalliset asiat erotettiin maalaiskuntien hoidettaviksi. Vuoden 1900 tienoilla nykyisen kunnan alueella oli Karlskronan kaupunki, 14 maalaiskuntaa ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala. Osa maalaiskunnista oli muodostettu jakamalla vanhoja kuntia pienemmiksi vuonna 1888. Vuonna 1925 jaettiin vielä Hasslö och Aspön kunta kahteen osaan: Aspöhön ja Hasslöhön. Vuonna 1934 osa Augerumin maalaiskunnasta liitettiin Karlskronan kaupunkiin, jolloin vuonna 1908 perustettu Långön taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.

Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":

• Lyckeby (Augerum ja Lösen)
• Jämjö (Jämjö, Torhamn ja Kristianopelin epäitsenäinen kauppala)
• Fridlevstad (Fridlevstad ja Sillhvöda)

Muista kunnista Tving, Nättraby, Sturkö, Ramdala, Hasslö ja Rödeby jäivät ennalleen. Karlskronan kaupunkiin liitettiin Aspö ja Tjurkö, jotka olivat saaria.

Vuonna 1963 Tving liitettiin Fridlevstadiin sekä Ramdala ja Sturkö Jämjöhön. Vuonna 1967 Lyckeby liitettiin Karlskronan kaupunkiin. Vuonna 1971 Karlskronan kaupungista tuli kunta Ruotsin siirtyessä yhteen kuntamuotoon, mutta yhtään kuntaliitosta ei tehty. Nykyinen Karlskronan kunta muodostettiin vuonna 1974, jolloin Karlskrona, Hässlö, Nättraby, Jämjö, Rödeby ja Fridlevstad yhdistettiin.

Vaakunaselitys: Sinisessä kentässä kuninkaankruunulla kruunattu ankkuri, jonka päällä kuningas Kaarle XI:n peilimonogrammi, kaikki kultaa.
(Ruotsiksi: I blått fält ett med kunglig krona krönt ankare, överlagt med konung Karl XI:s spegelmonogram, allt av guld.)

Karlskronan kaupunki sai sekä nimensä että vaakunansa kuningas Kaarle XI:n mukaan. Kyseessä oli alun perin sinetti, mutta sitä käytettiin kuten vaakunaa. Vuonna 1974 kaupungin vaakuna rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa koko Karlskronan kunnan käyttöön. Aikaisemmista kunnista Fridlevstadilla, Jämjöllä, Lyckebyllä ja Nättrabyllä oli ollut omat vaakunat ennen kuntauudistusta.

• 
  Fridlevstadin maalaiskunta
  (1954–1970)
  Fridlevstadin kunta
  (1971–1973)
• 
  Jämjön maalaiskunta
  (1964–1970)
  Jämjön kunta
  (1971–1973)
• 
  Karlskronan kaupunki
  (1943–1970)
  Karlskronan kunta
  (1971–)
• 
  Nättrabyn maalaiskunta
  (1957–1970)
  Nättrabyn kunta
  (1971–1973)
• 
  Lyckebyn maalaiskunta
  (1958–1966)

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 211 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,3 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 2,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 238 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 186 674 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 63 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

• 0–17-vuotiaat: 20,0 %
• 18–64-vuotiaat: 59,9 %
• 65 vuotta täyttäneet: 20,1 %

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Kunnassa on 18 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 80,8 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 12 279 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Hasslön taajaman nimenä on joskus ollut myös Hallarna ja Sturkön nimenä Sanda.[17]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Karlskronan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[21]

• Karlskrona Ö (26 valtuutettua)
• Karlskrona V (25 valtuutettua)
• Karlskrona C (24 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Karlskronan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kartta Karlskronan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

• Aspön piiri (Blekinge)
• Augerumin piiri
• Flymenin piiri
• Fridlevstadin piiri
• Hasslön piiri
• Jämjön piiri
• Karlskronan kaupunkipiiri (Karlskrona stadsdistrikt)
• Kristianopelin piiri
• Lösenin piiri
• Nättrabyn piiri
• Ramdalan piiri
• Rödebyn piiri
• Sillhövdan piiri
• Sturkön piiri
• Torhamnin piiri
• Tvingin piiri

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[24]

• Karlskrona stadsförsamling
• Aspö
• Lyckå
• Kristianopel
• Jämjö
• Torhamn
• Sturkö
• Ramdala
• Rödeby
• Fridlevstad
• Nättraby-Hasslö

Karlskronan kunnalla on 8 ystävyyspaikkakuntaa:[26]

• Hilleröd, Tanska
• Horten, Norja
• Loviisa, Suomi
• Ólafsfjörður, Islanti
• Klaipėda, Liettua (vuodesta 1989)
• Gdynia, Puola (vuodesta 1990)
• Baltijsk, Venäjä (vuodesta 1995)
• Rostock, Saksa (vuodesta 2000)

• Karlskronan kunnan kotisivut (ruotsiksi)

Blekingen läänin kunnat

Karlshamnin kunta • Karlskronan kunta • Olofströmin kunta • Ronnebyn kunta • Sölvesborgin kunta

Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit