Karl Sjöström

Sjöströmin vanhemmat olivat liikemies ja tehtailija Karl Alarik Sjöström ja Aleksandra Vilander. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Taimi Forssin kanssa. Hän kävi neljä luokkaa Mikkelin lyseota ja Kuopion kauppakoulun.[1][2]

Jääkäripataljoona 27:n 1. komppania

Sjöström työskenteli vuosina 1910-1915 prokuristina Asfaltti oy Lemminkäisessä Helsingissä ennen liittymistään yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukossa Saksassa sotilaskoulutusta antavalle Pfadfinder-kurssille, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 11. maaliskuuta 1915 ja sijoitettiin sen 1. komppaniaan. Myöhemmin hänet siirrettiin Jääkäripataljoona 27:n perustamisen jälkeen sen 1. komppaniaan. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 30. syyskuuta 1916 ja palautettiin takaisin pataljoonaan sen rintamalta paluun jälkeen ja sijoitettiin 3. komppaniaan 7. elokuuta 1917.[1][2]

Sjöström saapui Suomeen jääkärien pääjoukon mukana yliluutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918 ja sijoitettiin Suomen Valkoiseen armeijaan Sjöström saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana yliluutnantiksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi aluksi 2. Krenatöörirykmentin I Jyväskylän pataljoonan 1. komppaniassa ja myöhemmin konekiväärikomppaniassa. Jyväskylän pataljoonan komentajaksi hänet nimitettiin 26. maaliskuuta 1918. Hän osallistui sisällissodan taisteluihin Mannisessa, Kuljussa, Sääksjärvellä, Tampereella ja Vesilahden Mantereen kylässä ja osallistui pataljoonan etenemiseen sen komentajana Kangasalta Pälkäneen, Aitoon, Puutikkalan ja Lammin kautta Koskelle.[1][2]

Etelä- ja Pohjois-Hämeen sekä Jyväskylän suojeluskuntapiirien käsivarsikilpi.

Sjöström toimi vapaussodan jälkeen komppanianpäällikkönä 2. Krenatöörirykmentin 1. komppaniassa, josta hänet komennettiin 26. kesäkuuta 1918 alkaen Valtiorikosoikeuden sotilasjäseneksi ja siirrettiin sen myötä Suomen valkoiseen kaartiin 17. heinäkuuta 1918 alkaen. Valkoisessa kaartissa hänet sijoitettiin aluksi 9. komppanian 23. heinäkuuta 1918 alkaen, josta hänet siirrettiin myöhemmin 7. komppanian päälliköksi. Seuraavan vuoden maaliskuun puolivälissä hänet komennettiin paikallispäälliköksi Hausjärven suojeluskuntaan. Armeijasta Sjöström erosi 20. toukokuuta 1919 ja toimi sen jälkeen Hausjärven suojeluskunnan paikallispäällikkönä 1. kesäkuuta 1919 saakka, jolloin hänet nimitettiin Jyväskylän suojeluskuntapiirin I alueen päälliköksi. Suojeluskunnista hän erosi 30. elokuuta 1922 ja työskenteli sen jälkeen Kymin lauttausyhdistyksen lauttauspäällikön apulaisena Jyväskylässä ja vuodesta 1925 alkaen Kotkassa.[1][2]

Sjöström osallistui talvisotaan kuormastopäällikkönä Jalkaväkirykmentti 6:ssa ja osallistui taisteluihin Pasurissa, Salmenkaidassa ja Kaskiselässä. Jatkosodan aikana hän työskenteli Mäntyharjun-Kymijoen uittopiirin päällikkönä sekä Kymin uittoyhdistyksen uittopäällikkönä ja kassantarkastajana aina vuoteen 1954 saakka. Hänet on haudattu Heinolaan.[2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Hilfsgruppenführer 8. joulukuuta 1915 Gruppenführer 10. tammikuuta 1916 Yliluutnantti 11. helmikuuta 1918 Kapteeni 18. maaliskuuta 1919 Majuri 1941		Vapaudenristi 3. lk. Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera (1918 ja 1940) Vapaudenmitali 2. lk. kansalaisansioista Vapaussodan muistomitali soljen kera Talvisodan muistomitali Aunuksen muistomitali Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.