Karl Sigurd Shultz

Karl Sigurd Schultz (15. joulukuuta 1889 Alavus – 15. maaliskuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti, joka toimi Viipurin kaupungin ensimmäisenä rakennustarkastajana.[1]

Shultzin vanhemmat olivat ratainsinööri Karl Axel Schultz ja Emerentia Johanna Virzenius. Hänen ensimmäinen puolisonsa vuodesta 1920 oli Elisabeth Martinson ja toinen vuodesta 1932 Mary Viola Relander (myöh. Frigre). Schultz tuli ylioppilaaksi Tampereen ruotsalaisesta yhteiskoulusta 1908 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1915. Valmistuttuaan hän toimi Rautatiehallituksen arkkitehtina, muun muassa Hiitolan-Raasulin rautatietyömaalla. Schultz työskenteli yksityisten arkkitehtitoimistojen palveluksessa vuodesta 1919 vuoteen 1925, jolloin hän perusti toimiston arkkitehti Carl Olof Cronstedtin ja sisustusarkkitehti Harry Röneholmin kanssa. Toimisto teki muun muassa monumentaalisen ehdotuksen Helsingin Stadionia varten vuonna 1926.[1]

Vuonna 1929 Schultz siirtyi Viipurin kaupunginarkkitehdin apulaiseksi ja vuonna 1931 hänestä tuli kaupungin ensimmäinen rakennustarkastaja, joka hoiti virkaa ensin ylimääräisenä ja vuodesta 1939 vakinaisena. Hän oli myös kaupungin julkisivulautakunnan sihteeri. Rakennustarkastajana Schultz ei suunnitellut Viipuriin juuri rakennuksia, poikkeuksena kuitenkin Revonhännän alueelle 1929 kivestä rakennettu bensiiniasema. Talvisota keskeytti Schultzin työt Viipurissa ja hän palasi Helsinkiin, osallistuen myös muun muassa sotavahinkojen arviointiin Hangossa.[1]