Karl Lundahl

Karl (Carl) Lundahl (29. kesäkuuta 1818 Tampere – 17. toukokuuta 1855 Tampere) oli suomalainen lääkäri ja luonnontutkija.[1]

Karl Lundahlin vanhemmat olivat kauppias, kauppaneuvos Gustaf Lundahl ja Anna Charlotta Rung. Hän tuli ylioppilaaksi yksityistodistuksella Helsingissä 1834. Lundahl valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1840, lääketieteen kandidaatiksi 1844, lääketieteen lisensiaatiksi 1847 sekä lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1847.[1] Lundahl kirjoitti Morgonbladetiin 1837–1845 ja Borgå Tidningiin 1838–1840.[2]

Lundahl oli Suomen lepakkotutkimuksen edelläkävijöitä. Hän piti Suomen Tiedeseurassa esitelmän 18. marraskuuta 1851 aiheenaan Lisiä Keski-Suomen mikromammalogiaan eli pikkunisäkäseläimistöön. Lundahl kertoi pyydystäneensä elokuussa 1834 eräästä tamperelaisesta puutarhasta uutena lajina kuusi hiirenkarvaista yölepakkoa, nykyisin laji tunnetaan nimellä kimolepakko.[3]

36-vuotiaana kuollut Karl Lundahl on haudattu Pyynikin kirkkopuistoon äitinsä Anna Charlotta Rungin (1785–1854) hautaan. Hänen nimensä on hautaristin takapuolella.[4]

Karl Lundahlin veli oli Helsingin yliopiston tähtitieteen professori Gustaf Lundahl ja sisar runoilija Augusta Lundahl.[1]