Karl Lindahl

Karl Håkan Einar Lindahl (10. maaliskuuta 1874 Jönköping, Ruotsi – 12. huhtikuuta 1930 Helsinki) oli ruotsalaissyntyinen suomalainen arkkitehti.[1] Hän suunnitteli aluksi jugend-tyylisiä rakennuksia mutta siirtyi sittemmin pelkistettyyn uusklassismiin.

Karl Lindahl vuonna 1899.

Lindahlin perhe vietti kesät Suomessa ja muutti myöhemmin kokonaan Ruotsista Suomeen. Lindahl valmistui arkkitehdiksi Helsingin Polyteknillisestä opistosta 1898 ja työskenteli vuodesta 1899 alkaen arkkitehtina Lars Sonckin toimistossa Helsingissä. Hänellä oli 1900-luvun alussa yhteinen toimisto arkkitehti Valter Thomén kanssa mutta myöhemmin kumpikin perusti oman toimiston.

Lindahl oli mukana perustamassa 1907 Kulosaaren huvilakaupunkia ja 1910 Suvisaariston huvilayhdyskuntaa (Aktiebolaget Sommaröarna) Espooseen. Lindahl rakensi myös oman huvilansa Suvisaariston Bergöhön 1912. Lindahl suunnitteli Suvisaaristoon useita kalastajahuviloita, 1913 täysihoitolan ja 1910 Villa Zilliacuksen. Hän suunnitteli myös useita tehdasrakennuksia Varkauteen, Forssaan, Karhulaan ja Kotkaan.

Tuotantoa
  • 1901 Oulun kauppahalli (yhdessä Valter Thomén kanssa)
  • 1903 Vanha Poli, Lönnrotinkatu 29, Helsinki (yhdessä Valter Thomén kanssa)
  • 1903 Gutzeit-yhtön konttori, Kotka (yhdessä Valter Thomén kanssa)
  • 1905 Kustannusosakeyhtiö Otavan talo, Helsinki (yhdessä Valter Thomén kanssa)
  • 1907 Villa Peter, Pietarinkatu 22 – Huvilakatu 13–15, Helsinki (yhdessä Lars Sonckin kanssa)
  • 1908 Helsingin työväentalo (yhdessä Max Frelanderin kanssa)
  • 1908 Asuinkerrostalo Annankatu 22 – Kalevankatu 14, Helsinki
  • 1908 Uudenmaankatu 10–12, Helsinki (yhdessä Valter Thomén kanssa)
  • 1909 Villa Pelander, Kauniainen
  • 1909 Pietarsaaren tulli- ja pakkahuone
  • 1910 Villa Gunnarsberg, Kauniainen
  • 1911 Asuinkerrostalo Albertinkatu 21 – Uudenmaankatu 35, Helsinki
  • 1911 Asuinkerrostalo Uudenmaankatu 11, Helsinki
  • 1911 Asuinkerrostalo Puistokatu 5 – Raatimiehenkatu 2a, Helsinki
  • 1912 Vakuutusyhtiö Suomen talo, Eteläranta 20 – Eteläesplanadi 2, Helsinki
  • 1912 Ehrensvärdintie 25 – Engelinaukio 9, Helsinki
  • 1912 Asuinkerrostalo Puistoranta Raatimiehenkatu 2b – Pietarinkatu 2, Helsinki
  • 1915 Asuinkerrostalo Lapinlahdenkatu 11, Helsinki
  • 1921 Finlaysonin voimalaitos, Forssa
  • 1923 Asuinrakennus Lystimäelle, Pihlava, Kaunismäentie 3, Pori
  • 1924 Asuinkerrostalo Uudenmaankatu 8, Helsinki
  • 1927 Ahlströmin puuhiomo, Karhula
  • 1927 Korkeakosken voimalaitos
  • 1927 Honkalan huvilan muutostyöt, Pihlavan huvila-alue, Pori
  • 1928 Asuinkerrostalo Punavuorenkatu 19, Helsinki
  • 1929 Köydenpunojankatu 4b, Helsinki
  • 1930 Solvikin huvila, Pihlavan huvila-alue, Pori (yhdessä F. Laimgruberin kanssa)
  • 1933 Ahvenkosken voimalaitos, Pyhtää.[2]

Lähteet

Kirjallisuus

Viitteet
  1. Nenonen, Kaisu-Maija – Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 297. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  2. Ahvenkosken historiallinen ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.