Karl Keiri

Geijer kävi kansakoulun ja liikeapulaiskurssin vuosina 1913–1914 sekä Vaasan aseseppäkurssin vuonna 1918.[1][2]

Geijer työskenteli kauppa-apulaisena ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 27. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin Altonan työosastoon 16. joulukuuta 1916 ja laskettiin 4. elokuuta 1917 siviilitöihin Saksaan.[1][2]

Geijer palasi takaisin Suomeen 14. maaliskuuta 1918 ja astui Suomen Valkoiseen armeijaan aliupseeriksi ylennettynä. Suomen sisällissotaan hänet liitettiin aluksi 1. Jääkärirykmentin esikuntaan, mistä hänet siirrettiin 21. huhtikuuta 1918 joukkueenjohtajaksi rykmentin 2. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan, minkä mukana hän osallistui taisteluihin Lempäälässä ja Kämärän asemalla Viipurissa.[1][2]

Geijer palveli sisällissodan jälkeen edelleen 1. Jääkärirykmentissä, mistä hänet siirrettiin 8. kesäkuuta 1918 alkaen Jääkärirykmentti 5:een, joka tunnettiin myöhemmin nimellä Kuopion jalkaväkirykmentti 4 ja Tampereen rykmentti. Geijer palveli rykmentin 5. komppaniassa. Armeijasta Geijer erosi 19. elokuuta 1919 ja liittyi Suojeluskuntajärjestöön ja hänet sijoitettiin paikallispäälliköksi Lapuan suojeluskuntaan. Lapualla hän palveli 1. marraskuuta 1919 – 15. maaliskuuta 1920 välisen ajan. Valtionrautateiden palvelukseen hän siirtyi vuonna 1922 ja palveli rautateillä Vaasassa vuoteen 1929 saakka, jolloin siirtyi liikemieheksi Helsinkiin. Geijer vaihtoi vuonna 1936 sukunimensä Keiriksi.[1][2]

Keiri osallistui jatkosotaan työnjohtajana Linnoitusrakennuspataljoona 115:ssä ja Erikoistyökeskus 2:ssa, mistä hänet siirrettiin Helsingin suojeluskuntapiiriin ja edelleen työnjohtajaksi Karjalan tie - ja vesirakennuspiirin alaiselle Uuksu-Salmi-Rajakontu työmaalle. Hänet haudattiin Helsinkiin.[2]

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Aliupseeri 14. maaliskuuta 1918 Vänrikki 27. toukokuuta 1918 Upseeriarvon menetys 8. helmikuuta 1922		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Jääkärimerkki Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi

• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.