Carl Jordan

Carl Jordan (noin 1632 – 16. huhtikuuta 1662 Turku) oli Turun akatemian ylioppilas ja kornetti sekä Savonlinnan maaherran poika. Hänet mestattiin Turussa 16. huhtikuuta 1662 kaksinnaimisesta tuomittuna.[1]

Ylioppilas Jordania pidettiin vangittuna linnanpihalta päälinnaan johtavan portaikon yläpuolella sijaitsevassa niin sanotussa "ylioppilas Jordanin kamarissa" (porrastornin huipulla oleva pieni huone).

Jordan oli mennyt naimisiin vuonna 1655 mahtisukuun kuuluneen Ebba Flemingin kanssa, mutta seuraavana vuonna saatiin tietää, että hänellä oli elossa oleva puoliso Saksan Bremenissä, joka tuolloin kuului Ruotsin valtakuntaan. Jordan odotti tuomion täytäntöönpanoa vankina Turun linnassa lähes kuusi vuotta. Huone tunnetaan "ylioppilas Jordanin kamarina".

Perhetausta

Vanhemmat

Carl Jordanin isä oli Baltian saksalalnen, Liivinmaalla syntynyt eversti ja Savonlinnan läänin maaherra Michell von Jordan. Äiti oli omaa sukua Christina van Monkhoven, kenraalin tytär. Varakkaalla perheellä oli maatiloja sekä Suomessa että äidin perintönä Ruotsin Uplannissa. Kustaa II Aadolf oli aateloinut isän tämän ansioista kolmikymmenvuotisessa sodassa. Kuningas oli läänittänyt Jordanille Rauman maaseurakunnassa kaikkiaan 35 rälssitilaa.[2] Eversti Jordan tunnettiin Raumalla ahneena ja väkivaltaisena miehenä. Osana Rauman 560-vuotisjuhlia vuonna 2002 siellä esitettiin Kalle Luotosen Jordanista kirjoittama näytelmä Lahden herra.[3][4]

"Skandaalisuku"

Jordanin perheessä tapahtui useita skandaaleita. Isä pakotettiin eroamaan maaherran virasta vuonna 1650 väärinkäytöksien takia. Miehensä kuoleman jälkeen vuonna 1652 hänen leskensä Christina tuomittiin 200 taalarin sakkoon seurustelusta miehensä kirjurin Taneli Pärttylinpojan kanssa.[5] Yksi pojista sai sakkotuomion maaherran herjaamisesta, ja isä teki kaksi poikaansa (Carl ja Johan) perinnöttömiksi näiden käytöksen takia. Perheen tytär karkasi Saksaan naimisissa olevan miehen kanssa, eikä yhtään tyttäristä saatu naitettua säätynsä mukaiseen avioliittoon.[6] Sisaruksia oli yhteensä 14, joista tyttäriä kuusi.[5][7]

Lyhyt ura akatemiassa ja armeijassa

Carl Jordan lähetettiin isoveljensä Johanin kanssa 14-vuotiaana opintielle vuonna 1640 perustettuun Turun akatemiaan, missä hänet vuonna 1646 merkittiin ylioppilasmatrikkeliin järjestysnumerolla 558. 16-vuotias isoveli Johan sai järjestysnumerokseen 557.[8] Akatemian kirjoissa hän oli vain lukuvuoden 1646–1647 ja ilmeisesti keskittyi liikaa ylioppilaselämään, koska isä lähetti hänet seuraavana vuonna armeijan leipiin Bremeniin. Tämä saksalaiskaupunki oli liitetty Ruotsiin 30-vuotisen sodan päätteeksi. Bremenistä Carl palasi kornettina, mikä oli ratsuväen alhaisin sotilasarvo aatelismiehelle. Urakehityksen pysähtyminen osoitti, ettei sotilaselämäkään sopinut Carlille. Kun isä kuoli vuonna 1652, hän teki testamentissaan Carlin ja Johanin perinnöttömäksi kirjaten perusteluiksi veljesten holtittoman elämän. Veljekset saivat kuitenkin asuttavakseen pienet tilat Smålandista. Kumpikaan heistä ei muuttanut Etelä-Ruotsiin tiloilleen.[6]

Rikos

Bremenissä Jordan meni 19 vuoden ikäisenä (eli lain mukaan alaikäisenä)[9] vuonna 1651 naimisiin papintytär Hedvig Bredekoun kanssa ja sai tämän kanssa kaksi lasta. Jordan kuitenkin jätti perhe-elämän ja palasi yksin Suomeen. Suomessa hän avioitui uudelleen ja meni 23-vuotiaana vuonna 1655 naimisiin mahtavaan Fleming-sukuun kuuluneen Ebba Flemingin kanssa. Tämän isä oli edesmennyt maaherra Herman Fleming (1579–1652).[10] Avioliitto merkitsi sosiaalista nousua ja pääsyä ruotsalaisen aatelin korkeaan sisäpiiriin. Perheeseen syntyi myös kaksi lasta. Jordanin toimet paljastuivat, kun ensimmäinen puoliso Hedvig lähetti vuonna 1656 Turun hovioikeudelle[9] kirjeen, jossa vaati elatusta lapselleen Jordanin perintöosuudesta. Kirje päätyi hovioikeuden presidentin eli Turun läänin maaherran pöydälle. Kun tämä avasi kirjeen, Jordanin rikos paljastui.[6] Maaherran virkahuone ja hovioikeus sijaitsivat Turun linnan uudessa osassa, niin sanotussa esilinnassa. Vanhempi osa Turun linnaa toimi tuohon aikaan myös vankilana, ja sinne Jordan toimitettiin.

Jordan väitti saaneensa tietoonsa, että hänen ensimmäinen vaimonsa Hedvig oli todellisuudessa jo kuollut. Kun tätä tarkistettiin Bremenistä, Jordan vapautettiin takuita vastaan. Hän käytti tilaisuutta hyväkseen karkaamalla Tukholmaan, missä hänet saatiin uudelleen kiinni.[9]

Oikeudenkäynti ja tuomio

Turun hovioikeus langetti Jordanille kuolemantuomion. Sitä ei voitu Jordanin aatelisarvon vuoksi panna täytäntöön ennen kuin kuningas oli vahvistanut sen. Koska Kaarle XI oli vasta nelivuotias, tehtävä lankesi leskikuningatar Hedvig Eleonooralle, joka oli holhoojahallituksen puheenjohtaja.[6] Jordan odotti tuomiotaan melkein kuusi vuotta (1656–1662) suljettuna Turun linnassa pieneen huoneeseen, joka sijaitsi päälinnan porrastornin yläkerrassa. Huone tunnetaan nykyään "ylioppilas Jordanin kamarina". Se on vankihuoneen aikaisessa asussaan lukuun ottamatta sitä, että ikkunoita on myöhemmin muurattu pienemmiksi. Jordan lähetteli vankilasta armonanomuksia holhoojahallitukselle ja kirjeitä vaikutusvaltaisille henkilöille. Hän selitti tulleensa pakotetuksi ensimmäiseen avioliittoonsa ja luulleensa puolisonsa jo kuolleen ennen uuden avioliiton solmimista. Hän tarjoutui myös varustamaan kaksitoista ratsuhevosta kuninkaan armeijaan.[6][9]

Jordanin asemaa heikensi edelleen hänen välirikkonsa Ebba Flemingiin, joka helmikuussa 1662 katkaisi kaikki välit vankilassa istuvaan väkivaltaiseksi osoittautuneeseen puolisoonsa. Jordan vastasi kirjoittamalla Ebballe karkeita kirouksia ja solvauksia sisältävän vastauskirjeen.[9] Ebba antoi kirjeen hovioikeudelle, joka lähetti sen 3. helmikuuta 1662 tiedoksi myös valtakunnandrotsille.[9] Kun kirje oli saapunut, se nähtävästi todisti holhoojahallitukselle Jordanin parantumattoman luonteen, sillä hallitus vahvisti kuolemantuomion heti sen jälkeen 3. maaliskuuta 1662. Carl Jordan mestattiin Turussa 16. huhtikuuta samana vuonna. Hän oli tällöin noin 30-vuotias. Rikoksen sovitusta ja Jordanin poistumista epäonnistuneen elämänsä päätteeksi toiseen maailmaan kuulutettiin soittamalla Turun tuomiokirkon kaikkia kelloja.[9] Jordan on vuodesta 1625 alkavien tietojen nojalla ainoa henkilö, joka on Suomessa tuomittu kuolemaan kaksinnaimisen takia. [11]

Jordanin arkku siirrettiin kaksi vuotta myöhemmin 6. maaliskuuta 1664 sukuhautaan hänen isänsä viereen Rauman Pyhän Ristin kirkkoon.[6] Kirkossa on eversti-isän lahjoittamia esineitä, kuten alttarikaappi ja kullattu ehtoollismalja.[5]

Suvun myöhemmät vaiheet

Jordanin myöhempi puoliso Ebba Jordan eli leskenä Luonnonmaalla Flemingien sukukartanossa 1690-luvulle asti.[7] Heidän tyttärensä Märta Jordan pääsi hyviin naimisiin, ja Märtan poika kapteeni Carl Gustaf Granfelt aateloitiin vuonna 1756. Hänestä polveutuva suku (Granfelt tai Kuusi) elää edelleen Suomessa. Suomessa elää myös aatelisia Jordaneita, jotka polveutuvat Carl Jordanin nuorimmasta veljestä, luutnantti Axel Jordanista,[6] Ulvilan Villilän kartanon omistajasta, jonka puoliso oli Elisabeth Enesköldin tytär Ebba.[12]

Katso myös

Lähteet
  • Aho, Ari: Jordan, Carl (noin 1632 - 1662) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. 1997. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Donner, Harry: Karl Jordans tvegifte. Genos, 11, s. 25–31, 1940. Suomen sukututkimusseura. Artikkelin verkkoversio. [vanhentunut linkki]
  • Hagen, Bernhard: Carl Mikaelsson Jordan 15.2.2023. Geni. Viitattu 27.3.2023.
  • Moilanen, Mikko: Suomen pyövelit. Jyväskylä: Doscendo Oy, 2019. ISBN 978-952-291-779-9.

Viitteet
  1. Hagen 2023
  2. Kauppila-Laine, Mirja: Kartanon juuret ainakin 1600-luvulla Raumalainen. 26.10.2013.
  3. Lahden herra Raumakuvasto. Viitattu 9.5.2016.
  4. Kalle Luotonen Rauman kaupunki. Arkistoitu 14.7.2016. Viitattu 9.5.2016.
  5. skandaalisuku-jordan Raumasivut. Viitattu 27.8.2020.
  6. Aho, Ari: Jordan, Carl Kansallisbiografia. 13.10.2004.
  7. Jordan nr 243 adelsvapen.com. Viitattu 27.8.2020.
  8. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Helsingin Yliopisto. Viitattu 26.8.2020.
  9. Donner, 1940
  10. Herman Claesson Fleming, till Hannula 7.7.2019. Geni.
  11. Moilanen, 2019, s. 192
  12. Koskinen, Ulla & Nissilä, Virpi: Kuka oli Ebba Jordanin puoliso Sigfrid Johaninpoika?. Genos, 85 (3), s. 157–159, 2014.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.