Karl Faulmann

Johann Christoph Karl Faulmann[1] (24. kesäkuuta 1835 Halle (Saale)28. kesäkuuta 1894 Wien) oli pikakirjoittaja ja tietokirjailija.[2] Hän vaikutti merkittävästi saksankielisten pikakirjoitusjärjestelmien kehitykseen[3] ja julkaisi useita tietokirjoja muun muassa kirjoitusjärjestelmistä ja pikakirjoituksesta.[2]

Karl Faulmann syntyi Hallessa vuonna 1835. Hän lopetti koulunkäynnin 13-vuotiaana ja meni latojaoppilaaksi kirjapainoon. Vuonna 1855 hän siirtyi latojaksi Wieniin, ja toimi myöhemmin myös pikakirjoituksen opettajana useissa kouluissa sekä vuodesta 1878 Wienin yliopiston pikakirjoituksen lehtorina.[2]

Faulmann pyrki 1860-luvulla uudistamaan Gabelsbergerin pikakirjoitusjärjestelmää, sekä sovittamaan yhteen Gabelsbergerin ja Stolzen järjestelmiä, mutta ei saavuttanut kummassakaan menestystä.[4] Hän laati oman järjestelmänsä, josta julkaistiin oppikirja vuonna 1875 nimellä Lehrbuch der Fonografie.[5] Järjestelmästä ei tullut kovin suosittua, mutta sen yhtenäinen vokaalienkuvaustapa lainattiin lähes sellaisenaan merkittäviin myöhempiin järjestelmiin: Schreyn järjestelmään, Stolze–Schreyhyn ja Saksan yhtenäisjärjestelmään.[3]

Lähteet

  • Johnen, Christian: Allgemeine Geschichte der Kurzschrift. 4. painos. Berliini: H. Apitz, 1940.
  • Melin, Olof Werling: Stenografiens historia. 2. osa. Tukholma: Nordiska Bokhandeln, 1929.
  • Weinmeister, Rudolf: Karl Faulmann. Teoksessa Neue Deutsche Biographie. 5. osa. Berliini: Duncker & Humblot, 1961. Teoksen verkkoversio. [vanhentunut linkki]

Viitteet

  1. Weinmeister
  2. Johnen, s. 124
  3. Melin, s. 179
  4. Johnen, s. 125
  5. Johnen, s. 126

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.