Karjalan lennosto

Karjalan Lennosto (KARLSTO, aikaisempi lyhenne KarLsto) on yksi Suomen ilmavoimien valmiusyhtymistä. Nimestään poiketen sen päätukikohta ei sijaitse Karjalassa, vaan Pohjois-Savon maakunnassa, Kuopion lentoasemalla Siilinjärven Rissalassa. Lennoston toiminta-alue on Itä- ja Kaakkois-Suomi.

Karjalan Lennosto
Karjalan lennoston joukko-osastotunnus
Karjalan lennoston joukko-osastotunnus
Toiminnassa 1918–
Valtio Suomi
Puolustushaarat Ilmavoimat
Aselajit ilmavoimat
Rooli valmiusyhtymä
Tukikohta Rissala, Kuopion lentoasema
Kalusto F/A-18 Hornet
Värit
Komentajat
Nykyinen komentaja Aki Puustinen 1.1.2021 alkaen

Lennostossa palvelee 750 henkilöä, joista palkattua henkilöstöä on 500 ja varusmiespalvelustaan suorittavia asevelvollisia noin 250 henkilöä. Se on ollut 2015 lähtien Suomen suurin ilmavoimien yksikkö.[1]

Lennoston pääkaluston muodostavat Hävittäjälentolaivue 31:n noin 20 Hornet-torjuntahävittäjää. Hävittäjälentolaivueen lisäksi lennostoon kuuluu toisena operatiivisena yksikkönä 7. Pääjohtokeskus (7. PääJoke). Pääjohtokeskuksen muodostavat esikunta, valvontakeskus, torjuntakeskus ja tutka-asemia koko Etelä-Suomen alueella. 1960-luvulla perustettu yksikkö tunnettiin vielä 1990-luvun alussa nimellä Viestikeskus 7 (VKesk 7). Organisaatioon kuuluvat myös Lentotekniikkalaivue, Huoltokeskus ja Viestitekniikkakorjaamo. Joukko-osaston henkilöstö muodostuu upseereista, opistoupseereista, aliupseereista ja siviileistä.

Komentajat ja johto

Lennoston komentajina ovat olleet[2]:

  • eversti Oskar Tuomisalo (1913–2004) 1955–1958
  • everstiluutnantti Kalevi Sarvanto (1912–1963) 1958–1960
  • eversti Lauri Pekuri (1916–1999) 1960–1968
  • eversti Reino Nykänen (1920–1980) 1968–1972
  • eversti Veikko Hietamies (1929–1997) 11. tammikuuta 1972 – 1. maaliskuuta 1978
  • eversti Veli Pernaa (s. 1934) 1. maaliskuuta 1978 – 30. kesäkuuta 1980
  • eversti Pertti Tolla (s. 1936) 30. kesäkuuta 1980 – 31. joulukuuta 1984
  • eversti Matti Antikainen (s. 1940) 1. tammikuuta 1984 – 30. marraskuuta 1987
  • eversti Matti Ahola (s. 1943) 1. joulukuuta 1987 – 30. syyskuuta 1991
  • eversti Aarno Liusvaara (s. 1944) 1. lokakuuta 1991 – 30. marraskuuta 1994
  • eversti Heikki Harjunmaa (s. 1949) 1. joulukuuta 1994 – 31. maaliskuuta 1996
  • eversti Heikki Lyytinen (s. 1953) 1. huhtikuuta 1996 – 2002
  • eversti Hannu Karjalainen (1956 – 2005) 2003 – 16. marraskuuta 2005
  • eversti Ari Jussila (s. 1960) 2005 – 2006 ja 1.6.2009 – 30.6.2012
  • eversti Juha Suonperä (s. 1958) 2006 – 2009
  • eversti Ossi Sivén (s. 1963) 1.7.2012 – 31.8.2015
  • eversti Jari Mikkonen (s. 1967) 1.9.2015 –31.7.2017
  • eversti Markus Päiviö (s.1969) 1.8.2017 – 14.2.2018 (siirto erityistehtävään Ilmavoimien esikuntaan; myöhemmin tuomio hovioikeudessa mm. esimiesaseman väärinkäyttämisestä)[3][4]
  • eversti Timo Herranen 1.3.2018 – 31.12.2020
  • eversti Aki Puustinen 1.1.2021 –

ja esikuntapäälliköt[2]:

  • everstiluutnantti Juho Alanko 3. toukokuuta 1977 – 30. syyskuuta 1980
  • everstiluutnantti Aku Miettinen 30. syyskuuta 1980 – 31. tammikuuta 1985
  • everstiluutnantti Sakari Isosomppi 1. helmikuuta 1985 – 31. maaliskuuta 1987
  • everstiluutnantti Carl-Gustav Karling 1. huhtikuuta 1987 – 31. toukokuuta 1990
  • everstiluutnantti Seppo Nieminen 1. kesäkuuta 1990 – 31. toukokuuta 1993
  • everstiluutnantti Hannu Myöhänen 1. kesäkuuta 1993 – 31. joulukuuta 1997
  • everstiluutnantti Lauri Valleala 1. tammikuuta 1998 – 31. joulukuuta 2004
  • ...
  • everstiluutnantti Timo Antikainen 2018 – 2021
  • everstiluutnantti Tomi Böhm 1.3.2021 –

Hävittäjälentolaivue 31
Pääartikkeli: Hävittäjälentolaivue 31

Lennoston komentajan alaisena joukkoyksikkönä hävittäjälentolaivue 31:n pääasiallisena tehtävänä rauhan aikana on valvoa vastuualueensa ilmatilaa sekä tarvittaessa estää ilmatilan luvaton käyttö. Laivueessa on viisi lentuetta, jotka ovat esikunta- ja yhteyslentue sekä 1., 2. ja 3. lentue. Tehtävien toteuttamista varten laivueen lentokalustoon kuuluu noin 30 Hornet-hävittäjää ja lisäksi viisi yhteyskonetta.

Laivueen komentajana toimii everstiluutnantti Eetu Rikkinen 1.9.2021 alkaen.

Varusmiespalvelus

Kutsuntojen kautta varusmiespalvelukseen Karjalan Lennostoon määrätyt asevelvolliset voivat suorittaa palveluksensa muun muassa sotilaspoliisi-, lääkintä-, suojausmies, kuljetus- ja sotilaskeittäjän tehtävissä. Useimmille aloille koulutetaan miehistön lisäksi myös varusmiesjohtajia aliupseeri- ja reservinupseerikursseilla Ilmasotakoulussa sekä Kainuun Prikaatissa. Karjalan Lennostossa palvelee myös komennusmiehinä Ilmasotakoulussa koulutettuja johtokeskus-aliupseereita, lentokone-apumekaanikkoja, ilmatorjuntamiehiä sekä sotilaskuljettajia.

Uusi kasarmi

Syksyllä 2021 tukikohdassa alkoi uuden kasarmin rakennus. Uuden kasarmin on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2023. Tämän jälkeen peruskorjataan vanha kasarmirakennus. Koko hankkeen arvo on noin 16 miljoonaa euroa.[5]

Historia

Lennoston katsotaan aloittaneen toimintansa vuonna 1918 Lento-osasto 2 -nimisenä. 50-luvulla lennosto toimi nimellä 3. lennosto ja sitä aikaisemmin muun muassa nimen Lentorykmentti 3 alla. Lennoston ja sen edeltäjien perinteitä vaalii Karjalan Lennoston kilta.

Los Kyherös -yhtye

Los Kyherös on lennoston Hävittäjälentolaivue 31:n pääasiassa ohjaajista koostuva yhtye, mutta joukossa on muutamina vuosina ollut myös lentotekniikan edustajia. Yhtyeeltä on ilmestynyt levy vuonna 2001 kantaen nimeä Poltto palaa! Los Kyherös on saanut alkunsa vuonna 1981, jolloin yhtye esitti ensimmäiset itsesanoittamansa kappaleet Hävittäjälentolaivue 31:n laivuejuhlissa. Yhtyeen kokoonpano on myös vaihtunut useasti vuosien varrella. Alussa esiintymiset olivat akustisia laulelmia, joita säestettiin pianolla ja kitaralla. Nykyinen bändi sai alkunsa 90-luvun alussa, jolloin yhtye siirtyi myös sähköiseen kauteen.

Marraskuussa 2008 albumi Poltto palaa! sai jatkoa, kun Los Kyherös julkaisi uuden albuminsa Gunrock. Idea on pysynyt samana, vain musiikin raskauteen on nyt kiinnitetty enemmän huomiota.

Pelastustoiminta

Karjalan Lennoston sotilaspalokunta sijaitsee KARLSTO:n sotilasalueella Rissalassa ja se on Pohjois-Savon pelastuslaitoksen sopimuspalokunta joka saa tietyltä vastealueelta tiedon hälytystehtävistä ja osallistuu niihin, jos mahdollista. Virka-aikana tai hävittäjien ollessa ilmassa paikalla on vähintään 2 pelastusmiestä. Sotilaspalokunnan ajoneuvokalusto:

  • MRA301 - kevyt pelastusauto Toyota Hiace 4x4 vm. 2007
  • MRA341 - vaahtoauto Sisu E11T 6x6 vm. 2002
  • MRA342 - vaahtoauto Sisu E11T 6x6 vm. 2004
  • MRA343 - vaahtoauto Scania P400 6x6 vm. 2011
  • MRA351 - pelastus-/raivausauto Scania P380 6x6 vm. 2009
  • MRA381 - puhdistusajoneuvo Scania P400 6x6 vm. 2010
  • MEA331 - ambulanssi MB Sprinter 316CDI 4x4 vm. 2010
  • MEA332 - ambulanssi MB Sprinter 315CDI 4x4 vm. 2009
  • MEA333 - ambulanssi MB Sprinter 316CDI 4x4 vm. 2005
  • Lisäksi yksi suurehko vene "Tyrsky" sekä ilmatyynyalus

Katso myös

Lähteet
  • Pernaa, Veli: Karjalan lennoston historia 1918 - 2000. Ilmavoimien historia -sarja osa III. Kuopio: Karjalan lennoston kilta ry, 1997. ISBN 952-90-8731-4.
  • Toimituskunta: Suomen ilmavoimat 80 vuotta. Jyväskylä: Suomen ilmavoimat - The Finnish Airforce, 1998. ISBN 952-5026-10-8.

Viitteet
  1. Hinkkanen, Riitta: Karjalan Lennosto on kohta Suomen suurin. Viikkosavo, 2014, nro 27, s. 2. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 6.6.2015. [vanhentunut linkki]
  2. Suomen ilmavoimat 80 vuotta s. 35
  3. Niiranen, Pekka: Karjalan lennoston komentaja syrjään: taustalla rikosepäily Yle Uutiset. 16.2.2018.
  4. Kilpeläinen, Kia: Karjalan lennoston ex-komentaja tuomittiin Lemmenjoen kohuharjoituksesta – herjasi humalassa osallistujia ”homorunkkareiksi” Iltalehti. 25.6.2019.
  5. Puolustuskiinteistöt laajentaa ja peruskorjaa Rissalan kasarmia Siilinjärvellä Senaatti. 1.6.2021. Viitattu 27.11.2021.

    Aiheesta muualla


    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.