Karjaan vaakuna

Karjaan vaakuna oli Karjaan kaupungin tunnus. Vaakunan linnantornit symboloivat vanhan Karjaan emäpitäjän alueella sijainneisiin kolmeen linnaan: Raaseporiin, Junkarsborgiin ja Grabbackaan. Virta viittaa Mustionjokeen, joka toimi muinoin tärkeänä kulkureittinä Hämeen suuntaan. Ratas kuvastaa kaupungin liikenteellistä asemaa rautateiden solmukohtana viitaten samalla alueen teollisuuteen. Samat aiheet toistuivat myös Karjaan maalaiskunnan vaakunassa.

Karjaan vaakuna

Vaakunan selitys kuuluu seuraavasti: ”Sinisessä kilvessä kultainen kolmitorninen linna hopeavuorella, joka ulottuu kilven alareunaan saakka. Vuoressa on poikittain juokseva virta, sen alla sinisessä ympyrässä kuusipuolainen kultaratas.” Vaakunan on suunnitellut Hilding Ekelund, ja tasavallan presidentti Risto Ryti vahvisti vaakunan käyttöön 23. heinäkuuta 1943. Karjaan vaakuna oli Rovaniemen vaakunan jälkeen toinen Suomen kauppaloille vahvistetuista vaakunoista ennen niiden yleistymistä vuoden 1949 kunnanvaakunalain myötä.

Karjaan vaakunan alkuperäismalli vuodelta 1943.

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2009, kun Karjaa, Tammisaari ja Pohja yhdistyivät Raaseporin kaupungiksi.

Lähteet

Suomen kunnallisvaakunat, s. 123. Suomen Kunnallisliitto, 1982. ISBN 951-773-085-3.
Ennen 8.4.1949 annettua kunnanvaakunalakia vahvistetut vaakunat ja vahvistamispäätökset I:7 Karjaa Kansallisarkiston digitaaliarkisto.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.