Karitiâna
Karitiâna on arikemilaisiin kieliin ryhmään kuuluva SVO-kieli, jota puhutaan Brasiliassa Candeias-joen rannoilla.
Karitiâna | |
---|---|
Tiedot | |
Alue | Brasilia |
Puhujia | ~200 (2000) |
Sija | ei sadan suurimman joukossa |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | tupi-kielet |
Kieliryhmä | arikemilaiset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | tup |
ISO 639-2 | tup |
ISO 639-3 | ktn |
Ohje
|
Fonologia
Konsonantit
Bilabiaali | Koronaali | Palataali | Velaari | Glottaali | |
---|---|---|---|---|---|
Klusiilit | p | t | k | ʔ | |
Nasaalit | m | n | ɲ | ŋ | |
Frikatiivit | s | h | |||
Tremulantit | r | ||||
Puolivokaalit | j | w |
Lähteet
- Landin, David J.: As orações karitiâna (Série Lingüística vol. 9, iss. 2). , 1988. Teoksen verkkoversio (PDF). (portugaliksi)
- Landin, David J.: Dicionário e léxico karitiâna/português. Brasília: Summer Institute of Linguistics, 2005 (1983). Teoksen verkkoversio (PDF). (portugaliksi)
- Landin, Rachel M.: Conjunções karitiâna de nivel superior (Série Lingüística vol. 9, iss. 1). , 1987. Teoksen verkkoversio (PDF). (portugaliksi)
Aiheesta muualla
aché | akuntsu | amanayé | amundava | anambé | apiacá | araweté | arikem | asuriní | asuriní xingú | aurá | avá-canoeiro | ava guarani | awetí | chiripá | cocama-cocamilla | emerillon | guajá | guaraní mbyá | guarani | guarayú | guazazara | itä-Bolivian guarani | jorá | júma | jurúna | kabixiana | kaiwá | kamayurá | karipuná | karipúna | karitiâna | karo | kayabí | kepkiriwát | kokoma | kuruaya | länsi-Bolivian guarani | makuráp | maritsauá | mekens | morerebi | muinaistupi | munduruku | nandeva | ñeengatú | omagua | pai tavytera | Paraguayn guarani | parakanã | paranawát | pauserna | potiguára | puruborá | sateré-mawé | sirionó | suruí do Pará | tapieté | tapirapé | tembé | tenharim | tširiguano | tukumanféd | tuparí | tupí | tupinambá | tupinikin | turiwára | urubú-kaapor | uru-ew-wau-wau | urumi | wayampi | wiraféd | wayoró | xetá | xipaya | yuqui | zo'é