Karihaara

Karihaara on Kemin kaupunginosa, joka on kasvanut Kemi Oy:n sahan ja sellutehtaan (nykyisin Metsä-Botnia) ympärille. Suurin osa kaupunginosan pinta-alasta onkin tehdasaluetta. Kaupunginosa sijaitsee Koivuharjun suuralueella pohjoiseen Koivuharjun kaupunginosasta. Lännessä kaupunginosa rajautuu Paattion kaupunginosaan.[1]

Karihaara
Kemiyhtiön pääkonttori Karihaarassa.
Kemiyhtiön pääkonttori Karihaarassa.
Kaupunki Kemi
Suuralue Koivuharju
Kaupunginosa nro 22
Pinta-ala 4,79 [1] km² 
Väkiluku 776 [2] 31.12.2020
Työpaikkoja 655 kpl [3]  (31.12.2013)
Osa-alueet Karihaara, Marttala, Metsä-Botnia
Postinumero(t) 94200

Alueella sijaitsee Kemi Oy:n vanha tehdasyhdyskunta, jonka hyvin säilynyt rakennuskanta on sekä kulttuurihistoriallisesti että rakennustaiteellisesti arvokas jopa valtakunnallisesti[4]. Hallintokeskuksen rakennuksista mainittakoon arkkitehti W. G. Palmqvistin suunnittelema yhtiön pääkonttori Pajusaarentiellä, Birger Federleyn suunnittelemat toimitusjohtajan asunto ja virkailijaklubi Hiilimöntiellä ja Viktor J. Sucksdorffin suunnittelema Kemin ensimmäinen sairaala Kemilä.[5]

Kaupunginosan pinta-ala on 7,36 km², josta 4,79 km² maata, siellä asuu 776 (31.12.2020) henkilöä[2] ja työpaikkoja Karihaarassa oli 681 (2006).[1]

Nähtävyyksiä

  • Kemin Työläiskotimuseo, Leinosenpolku, Marttala
  • Kemi Oy:n vanha hallintokeskus

Lähteet

  1. Kemi alueittain (pdf) Joulukuu 2018. Kemi: Kemin kaupungin kehittämis- ja rahoitusosasto. Viitattu 10.08.2021.
  2. Väestö ikäluokittain 31.12.2020 suur- ja tilastoalueittain. Tilastollinen vuosikirja 2020, 6/2021, s. 15. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 31.10.2021.
  3. Alueella työssäkäyvät elinkeinoittain. Tilastollinen vuosikirja 2015, 5/2016, s. 25. Kemi: Kemin kaupunki. ISSN 1236-5327. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 9.7.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Karihaaran tehdasyhdyskunta Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  5. Heikki Matala: Jatuli XVI:Kemi Oy:n rakentamisen historiaa, s. 382-386. Pohjolan Sanomat, 1977.

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.