Kari Uoti

Kari Uoti on yhdessä veljensä Jussi Uotin kanssa 1980-luvun lopun Suomen kasinotalouden tunnetuimpia henkilöitä. Uotin veljesten ensimmäinen julkisuudessa seurattu liiketoimi oli Salon Seudun Sanomien valtaus 1980-luvun puolivälissä.[11] He myivät Salon Seudun Sanomat Turun Sanomille^lähde? ja käyttivät saamansa rahat Ikaalisten Kylpyläkasinoon ja myöhemmin Interbankiin.[11] He olivat mukana myös Vähäsillan konepajan toiminnassa.[12] Uoti toimi muun muassa Interbankin toimitusjohtajana.^lähde? Interbankin omistusosuutensa veljekset myivät vuonna 1993 Finvestille.[12] 1990-luvun puolivälissä alkoi laaja talousrikosoikeudenkäynti,[13] joka vei veljekset yhteensä noin seitsemäksi vuodeksi vankilaan.[14] Vuonna 2007 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen valtion korvaamaan Uotille 5 000 euroa, sillä oikeudenkäynti ei tapahtunut Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämässä kohtuullisessa ajassa.[15][13]

Vuonna 2005 Uotia vastaan käynnistettiin uusi rikosmenettely, jossa hän oli syytettynä velallisen petoksesta.[11] Oikeudenkäynti päättyi vuonna 2009, jolloin korkein oikeus hylkäsi kaikki alempien tuomioistuinten langettavat tuomiot ja oman aiemman tuomionsa. Uoti oli konkurssioikeudenkäynnissä vannonut pesäluettelonsa mutta salannut osan omaisuudestaan. Oikeuden mukaan näin sai tehdä.[16] Oikeutta käytiin noin viidentoista vuoden aikana niin Salon käräjäoikeudessa,[17] Turun hovioikeudessa,[13] Helsingin hovioikeudessa kuten myös Korkeimmassa oikeudessa[18][19] ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.[20] Vuonna 2006 Turun yliopiston rikosoikeuden professori Ari-Matti Nuutila kommentoi kymmenen vuotta kestänyttä oikeudenkäyntiprosessia Helsingin Sanomissa: "Ei Uotien tapauksessa mitään kamalan ainutkertaista ole, samantyyppisiä talousrikoksia on samana aikana ollut muitakin, mutta siitä on tullut yhdenlainen symboli".[14] Vuonna 2009 korkeimman oikeuden tekemä ratkaisu oli historiallinen: Suomessa kaikilla rikoksesta epäillyillä on oikeus olla todistamatta itseään vastaan. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun korkein oikeus purki oman tuomionsa sen takia, että se oli ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten kanssa. Eräät perus- ja ihmisoikeuksiin erikoistuneet oikeustieteilijät arvioivat, että päätös voi edistää ihmisoikeuksia Suomessa.[21]

Vuonna 2004 Uoti väitteli oikeustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta.[2] Hänen väitöskirjansa "Euroopan ihmisoikeustuomioistuin - lainkäyttäjä oikeuden tekijänä" käsitteli muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, EIT:n, tulkintametodeja oikeustapausten pohjalta.[22]

Uoti toimii yrittäjänä omassa lakiasiaintoimistossaan. Lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy on perustettu vuonna 2011 ja vuonna 2019 se työllisti reilut 10 henkilöä.[23][24]

Vuonna 2009 Kari Uoti toimi WinCapita-jutun pääepäillyn Hannu Kailajärven oikeusavustajana.[25] Vuonna 2014 hän edusti valelääkäriksi epäiltyä Esa Laihoa.[26] Vuosina 2015 ja 2016 hän edusti muun muassa ammattilaisnyrkkeilijä Robert Heleniusta[27] ja Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylää.[28]

Vuonna 2018 Uoti edusti Kittilän kuntapäättäjiä Suomen tähän mennessä suurimmassa kuntaoikeudenkäynnissä Rovaniemellä. Oikeudenkäynti oli historiallinen, sillä se oli ensimmäinen kerta, kun Suomessa arvioitiin perusteellisesti kuntapäättäjien virkavastuuta, koskien myös tavallisia ”rivivaltuutettuja”.[29] Samana vuonna hän avusti myös muun muassa Paavo Väyrystä asiassa, jossa Suomen Keskusta r.p. linjasi, ettei Väyrynen olisi vaalikelpoinen puolueen puheenjohtajavaalissa,[30] sekä Airiston Helmen takana ollutta venäläistä liikemiestä Pavel Melnikovia, joka vaati Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa lähes 3,5 miljoonan euron takavarikon kumoamista.[31]