Kari Rydman

Kari-Walter Rydman (s. 15. lokakuuta 1936 Helsinki) on suomalainen säveltäjä, musiikinopettaja ja kirjoittaja. Hän asuu ja toimii Valkeakoskella.

Kari Rydman
Kari Rydman 1960-luvulla.
Kari Rydman 1960-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt15. lokakuuta 1936
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti musiikinopettaja, säveltäjä
Puoliso Paula o.s. Harve (1958–1967)
Elisse Helena Heinimaa (1975–2000)
Lapset Jan Rydman, Kaj Rydman, Ben Rydman, Sampsa Rydman
Aiheesta muualla
Kotisivu

Elämä ja ura

Säveltäjänä Rydman on itseoppinut. Konserttimusiikissaan hän on yhdistellyt erilaisia aineksia avantgardesta uustonaalisuuteen. Suurelle yleisölle Rydman on tuttu etenkin lauluistaan, joissa hän on pyrkinyt kaatamaan taiteen ja viihteen välisiä raja-aitoja.[1] 1960-luvun alussa Rydman oli perustamassa Suomen musiikkinuoriso -yhdistystä, jonka muita nimekkäitä jäseniä olivat Erkki Salmenhaara, Seppo Heikinheimo, Ilkka Oramo, Henrik Otto Donner, Ilpo Saunio ja Reijo Jyrkiäinen.[2] Vuosina 1957–1977 Rydman toimi opettajana Helsingin Yhtenäiskoulussa ja vuodesta 1977 Valkeakosken musiikki- ja työväenopistossa.[1]

Rydman on kirjoittanut orkesteri- ja kamarimusiikkia (muun muassa kaksi sinfoniaa ja kuusi jousikvartettoa), pienoisoopperan Slottsmordet (Ruotsin Rikskonserterin tilausteos), tanssinäytelmät Väki ilman valtaa ja Salka Valka (molemmat tanssiteatteri Raatikolle), kuorosävellyksiä, laulusarjoja (muun muassa Topeliuksen ja Maja Rydmanin sanoihin), lauluja omiin sekä muun muassa Aaro Hellaakosken, Jussi Kylätaskun ja Lasse Heikkilän teksteihin (muun muassa Niin kaunis on maa, Kanttorin jenkka ja Kaunein uni omaan tekstiin), liturgista kirkkomusiikkia sekä elokuva- ja teatterimusiikkia. Rydman teki 1960- ja 1970-luvuilla yhteistyötä etenkin Risto Jarvan kanssa; hän sävelsi musiikin muun muassa Jarvan elokuviin Yö vai päivä, Onnenpeli ja Työmiehen päiväkirja. Laulajana hän on levyttänyt omia, tyyliltään liedin ja chansonin välillä sijaitsevia laulujaan. Lisäksi hän on toiminut musiikkikriitikkona ja osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun.[1]

Yhtä suosituimmista lauluistaan, Elämä on kaunis, Rydman on luonnehtinut seuraavasti: ”Runo joka Larin-Kyöstiltä jäi kirjoittamatta, laulu jota Merikanto ei tehnyt eikä Tapsa Rautavaara laulanut; niinpä minun piti se tehdä vuonna -65. Pitkään minä vähän häpesin tätä rallia, olenhan sentään sinfoniantekijä.” Vuonna 1963 erästä illanviettoa varten sävelletty Kanttorin jenkka on Rydmanin mukaan parodinen muunnelma Johann Sebastian Bachin kolmannen brandenburgilaisen konserton teemasta, mutta kappaletta ei uskallettu levyttää tuoreeltaan Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnin vuoksi.[3]

Kari Rydman sai Pro Finlandia -mitalin vuonna 1997. Vuonna 1977 Rydman ja Martti Pokela saivat Jussi-patsaat Heikki Partasen elokuvaan Antti Puuhaara säveltämästään musiikista.[1] Rydmanille myönnettiin Suomen Leijonan komentajamerkki vuonna 2022.[4]

1970-luvulta lähtien Rydman on tullut Valkeakoskella tunnetuksi paikallislehti Valkeakosken Sanomien pakina- ja kolumnivieraana. Hänen poikansa oli tiedevaikuttaja Jan Rydman, jonka poika eli Karin pojanpoika on poliitikko Wille Rydman.[5]

Diskografia

Sävellyksiä

Kamarimusiikkia

  • String Quartet 4
  • String Quartet 6 Op. 72
  • String Quartet 7 "Autumn" Op. 125
  • String Quartet 8 "Winter" Op. 126
  • String Quartet 9 "Spring" Op. 130
  • String Quartet 10 "Summer" Op. 133
  • String Quartet 11 "Epilogue" Op. 131

Yksinlauluja

  • Ansiktet Op. 5b
  • Barn gråt ej Op. 5a
  • Bitte Op. 6b
  • De som dog små Op. 5c
  • Drömmen om sällhet Op. 45f
  • En liten tid Op. 45d
  • Fiskaren sjunger i sin båt om kvällen Op. 45b
  • Fridsböner i aftonens lugn Op. 45c
  • Hopkrupen sover jag Op. 108b
  • Ikikevät
  • Iltarukous
  • Jag njuter dagens sötma Op. 108d
  • Kansanlaulu Op. 6a
  • Kolme neitoa Op. 27b
  • Kommen, mina systrar Op. 108a
  • Lätt skall du vara Op. 108e
  • Marienlied Op. 6c
  • Neljä varhaista laulua Op. 6 (Laulusarja)
  • När min älskade kommer Op. 108c
  • Romans Op. 45e
  • Sataa Op. 27c
  • Satakieli laulaa hyvin hiljaa
  • Små gudar av lera Op. 108f
  • Sånger till ord av Maja Rydman Op. 108 ”Mitt namn är Blindhet och Klarsyn”
  • Tre sånger till ord av Elmer Diktonius Op. 5 (Laulusarja)
  • Täällä Op. 6d
  • Under rönn och syren Op. 45a

Sekakuorolauluja

  • Aamulla varhain Op. 84a SAB
  • Aamusella kun herään Op. 84b SATB
  • Aukaise tyttö sun aittasi ovi Op. 78 No 12 TTBB
  • Ave Maria Op. 102a SATB
  • Cantate cantica socii SAB
  • Chorlieder Op. 132 SATB / SAATBB
  • Dagen svalnar mot kvällen Op. 12b SATB
  • Der Schmetterling ist in die Rose verliebt Op. 132d SATB
  • Ensimmäisenä iltana Op. 84c SSA
  • Dich lobet der hôhen engel schar Op. 109b SAAB + urut
  • En voi sua unhottaa poies Op. 84q SATB
  • Gethsemane Op. 129 SATB / SAATBB
  • Hahhah hahhah harmittaakos Op. 84o SAB
  • Heilani on kuin helluntai Op. 78 No 20 TTBB
  • Herrat hiljaa kun mestarit puhuu Op. 80 SATB
  • Hyvää iltaa, lintuseni Op. 84d SATB
  • Istuppas nyt ystäväin Op. 84e SATB
  • Itköy n'eitšoi Op. 84t SATB
  • Ja niin on käynyt Op. 78 No 15 SS + piano
  • Jos sinä kultani eron teet Op. 78 No 19 Soprano soolo + piano
  • Kai mua luullaan iloseksi Op. 78 No 18 TTBB
  • Kauneudesta Op. 132b SAATBB
  • Kaurapellon pientareella Op. 84f SAB + 2 viulua
  • Kun sinä heilani meille tulet Op. 78 No 7 SSA + viulu
  • Kun tulis lauvantaiehtoo Op. 78 No 6 TTBB
  • Kuules kuinka laulan sulle Op. 78 No 21 SATB + piano
  • Laki ennen mua syntynyt Op. 80b SATB
  • Laetetur Ierusalem SAB
  • Likka se lauloi lauvantaina Op. 78 No 14 TTBB
  • Läksin minä kesäyönä käymään Op. 84g SSA
  • Maalla puhu, maa kuulee Op. 80a SATB
  • Meren kosijat Op. 53 SSA/TB
  • Metsän korvess' kulkeissani Op. 84h
  • Mi Pater, si possibile est Op. 129b SSATBB
  • Mikä lintu sirahutti Op. 84i SAA/TB
  • Minkähän laisia tässä kylässä Op. 78 No 2 SATB
  • Minun kultan' kaunis on Op. 84j SAA/TB
  • Minä olen se pikkanen likka Op. 78 No 13 SSAA + piano
  • Mull' on heila tässä kylässä Op. 78 No 16 TTBB
  • Nû biten wir die muoter Op. 109c SAAB + urut
  • Nû loben wir die süezen maget Op. 109a SAAB + urut
  • Palapan Killi Op. 84r SAA/TB
  • Pater mi, si non potest / fiat voluntas tua SSATBB
  • Pitkä päivä Op. 84k SATB
  • Pyhät on pihlajat pihalla Op. 85f SATB
  • Rakkauden ikävä Op. 78 No 17
  • Rakkauden rieha Op. 78 (Näyttämöllinen kantaatti)
  • Rakkaus rinnassa raksuttaa Op. 78 No 1 SATB + piano
  • Salve flos SATB
  • Seittemän ämmää seinän takana Op. 78 No 8 SATB
  • Si vere tu exsistis Op. 135 SSAATTBB
  • Talapakan Nikolai Op. 84u SATB
  • Taltrasten Op. 132c SATB
  • Totta vaan ma sinut saan Op. 84l SATB
  • Tristis est anima mea Op. 129a SSATBB
  • Tule, mun ystäväni Op. 84m SATB
  • Tuomi on virran reunalla Op. 84n SATB
  • Tämän kylän pojat Op. 78 No 5 SSAA + piano
  • Tän kylän likkojen muoto Op. 78 No 4 TTBB + piano + klarinetti / viulu
  • Tän kylän ämmille tarttis panna Op. 78 No 11 TTBB + piano
  • Tän kylän ämmät, kletsuhännät Op. 78 No 10 Sopraanosoolo + piano
  • Vigilate et orate Op. 129c SSATBB
  • Yhden kerran, tunnin verran Op. 78 No 9 unisono kuoro
  • Yksin kasvoi koivu Op. 84p SATB
  • Zum neuen Jahr Op. 132a SATB
  • Älkää te luulko Op. 78 No 3

Kirjat

Lähteet
  1. Keijo Virtamo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 361. Helsinki: Otava, 1997.
  2. Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1964, s. 285. Helsinki: Otava, 1963.
  3. Niin kaunis on maa -levyn tekstiliite. Love Records 1976.
  4. 06.12.2022 Itsenäisyyspäivä – Självständighetsdagen 06.12.2022 - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 30.11.2022. Viitattu 1.12.2022.
  5. Kokoomusnuorten kärkeen Wille Rydman. Savon Sanomat 14.11.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.