Kari-Pekka Toivonen

Toivonen kävi Teatterikorkeakoulun 1988–1992 ja valmistui teatteritaiteen maisteriksi vuonna 1994. Ammattimaisen uransa hän aloitti 1991 vierailevana näyttelijänä Helsingin kaupunginteatterissa. Vuosina 1994–2004 Toivonen oli mukana improvisaatioteatteri Stella Polariksessa. Vuonna 2004 hän liittyi Mitä sais olla? -improvisaatioryhmään.[4]

Vuosina 2003–2010 Toivonen toimi näyttelijäntyön lehtorina Teatterikorkeakoulussa.[5] Vuosina 2012–2014 hän toimi turkulaisen Linnateatterin taiteellisena johtajana edeltäjänään Mikko Kouki, joka puolestaan siirtyi Oulun kaupunginteatterin taiteelliseksi johtajaksi.[6] Joulukuussa 2013 Toivonen valittiin Koukin seuraajaksi Oulun kaupunginteatterin taiteellisen johtajan tehtävään.[5] Hän aloitti tehtävässä huhtikuussa 2014.[7] Toivonen irtisanoutui lokakuussa 2018 ja lopetti työn huhtikuussa 2019.[8]

Toivonen debytoi ohjaajana Linnateatterissa vuonna 2010, jolloin hän ohjasi uustulkinnan Aleksis Kiven klassikosta Seitsemän veljestä.[9] Hän on ohjannut Linnateatteriin myös muun muassa komediat Kekkonen (2012), Monsteri olohuoneessa (2013) ja Haluatko mökkiläiseksi? (2017). Oulun kaupunginteatterissa Toivosen ensimmäinen ohjaus oli ruotsalainen näytelmä Viimeinen valssi kevätkaudella 2015. Se kertoo komedian keinoin ihmissuhteista vanhusten hoitokodissa. Syyskaudella 2017 Toivonen sovitti ja ohjasi Molièren klassikkokomedian Saituri. Kevätkaudella 2018 hän sovitti ja ohjasi oululaisvoimin kirjoitetun draaman Rakkautta.[10]

Toivonen ja hänen puolisonsa Merja Larivaara perustivat Porvooseen ammattiteatterin vuonna 2012. Sen nimeksi pantiin Jokiteatteri. Toivonen on ohjannut useat Jokiteatterin produktioista, kuten Mika Waltarin komedian Gabriel, tule takaisin (2012) ja Tuomas Kyrön kynästä lähtöisin olevan teoksen Miniä kohtaa mielensäpahoittajan (2013). Kepeää kesäteatteria edustaa musiikkinäytelmä Kesäillan valssi I, jota esitettiin 2017 ja Kesäillan valssi II, jota esitettiin 2018. Kesällä 2019 annetaan esitys Kesäillan valssi III. Ohjaustyönsä ohella Toivonen on myös näytellyt useissa Jokiteatterin produktioissa.[11]

Valkokankailla Toivonen on näytellyt usein sivuosia päähenkilöiden työkavereina, ystävinä, isinä, rikostovereina ja rakastettuina. Toivosen pääroolit ovat olleet usein komediallisia, tunnetuimpana kenties Varasto-elokuvien Rousku.

Toivonen näytteli pieniä ja suuria sivuosia useissa 1990-luvun teatterielokuvissa, kuten Romanovin kivet (1993) ja Rukajärven tie (1999). Vuonna 2004 hän teki miespääosan Anterona draamassa Lapsia ja aikuisia, samana vuonna hänellä oli keskeinen osa Stella Polariksen käsikirjoittamassa draamassa Kukkia ja sidontaa. Vuonna 2007 Toivosella oli miespääosa kapellimestari Joelina Lauri Nurksen esikoisohjauksessa Sooloilua ja seuraavana vuonna hän näytteli miespääosan draamassa Kolmistaan. Sooloilua oli kohtalainen kassamenestys: se sai lähes 190 000 katsojaa, Kolmistaan sen sijaan sai vain noin 22 000 katsojaa.[12]

2010-luvulla Toivonen näytteli pääroolin suositussa duunarikomediassa Varasto (2011) ja sen jatko-osassa Varasto 2 (2018). Varasto keräsi lähes 200 000 katsojaa, Varasto 2 puolestaan 95 000. Vuonna 2010 Toivonen näytteli Paten roolin draamassa Vähän kunnioitusta ja vuonna 2012 hänellä oli sivuosa ylilääkäri Hentona jännityselokuvassa Vares – Kaidan tien kulkijat. Elokuvassa 95 (2017) Toivonen näytteli historiallista henkilöä, Hannu Aravirtaa.[12]

Toivonen on ollut Jussi-palkintoehdokkaana parhaasta miessivuosaroolista elokuvista Nousukausi (2003)[13] ja Rock'n Roll Never Dies (2007)[14].

Toivonen on mukana huhtikuussa 2022 ensi-iltansa saavassa draamaelokuvassa Toinen mies.[15]

Toivosen ensimmäinen televisiorooli oli pieni sivuosa Latena sarjassa Häräntappoase (1989). Late replikoi muutaman vuorosanan aivan sarjan alussa Turun satamassa. Sittemmin Toivonen sai tehtäväkseen suurempia sivuosia, kuten Teron rooli sarjassa Hirveä juttu (1993), Arin rooli saippuakomediassa Samppanjaa ja vaahtokarkkeja (1995–1997) ja Markuksen rooli draamasarjassa Klubi (1998–1999).

2000-vuosikymmenellä Toivonen näytteli muun muassa Oton roolin televisiosarjassa Seitsemän, ylikonstaapeli Koivun roolin rikossarjassa Rikospoliisi Maria Kallio (2003) ja Ilarin roolin draamasarjassa Kaikki kunnossa (2007). 2010-luvulla Toivonen näytteli pääroolin Kari Urpolana draamasarjassa Maailma on valmis (2012) ja sivuroolin EePee Toivosena draamasarjassa Kiiltokuvia (2014).

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit ovat omassa luettelossaan.