Karhusalo

Saari on 2,1 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 1,69 neliökilometriä [lower-alpha 1]. Se sijaitsee Saviselän ja Lehesselän välissä yhdessä Kaijansalon ja Mustassalon kanssa. Saaren luoteispuolella Karhusalmen takana sijaitsee manner ja Tyryn kulmakunta. Salmi on 60–450 metriä leveä ja se aukeaa saaren pohjoispuolella Raksinselälle. Saaren itäpuolella jää Kaijansalon väliin Kaijansalmi, joka on 80–500 metriä leveä. Karhusalon eteläpuolella Lehesselällä sijaitsee vielä Peurasaaret, Valkeasaari, Kaksoissaari ja Marjosaari. Saaren keskikohdassa sijaitsee sen korkein mäki, jonka länsipuoli on merkitty kivikoksi. Mäki kohoaa 82 metrin korkeuteen Päijänteestä. Saaressa on kaksi entistä maatila, yksi uudempi tila ja lähes 20 vapaa-ajan asuntoa. Saarella on mainittu olevan kaksi vakinaista asukasta, 12 vapaa-ajan asuntoa ja 48 kesäasukasta (vuonna 2010 [3]). Saarella on kärrypolun tapainen tie kahden tilan välillä, mutta muuten on saari tietön. Karhusalmessa on veneväylä sekä sitä opastavat kaksi kummelia.[1][4][5][6]

Saari eteläosan rannat muodostavat yhtenäisen luonnonsuojelualueen, joka kuuluu Päijänteen rantojensuojeluohjelmaan. Saaren pohjoispäässä virtaa Karhusalmeen pieni kausittain kuivuva metsäpuro, jonka varressa on puronvarsilehto. Sieltä tavataan esimerkiksi lehtopähkämöä. Metsämaastossa esiintyy myös kuivia lehtoja. Erityisesti saaren itäpuolen kuivissa lehdoissa tavataan pensaskerroksessa koivu, kuusi, pihlaja, näsiä, lehtokuusama, vadelma ja paikoittain tuomi sekä kenttäkerroksessa kevätlinnunherne, lillukka, mansikka, metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, käenkaali, metsäkurjenpolvi sekä paikoittain lehtopähkämö ja syyläjuuri. Lisäksi Karhusalmen kulttuurimaisema on tunnustettu. Saaren eteläosan rannat, varsinkin pienet hiekkarantaiset lahdet, soveltuvat pienveneilijöille rantautumispaikoiksi.[1][5][6]

Saaressa on kaksi vanhaa torppaa: Karhusalon- ja Koivuniemen tila. Kummankin pihapiirissä on paikallisesti arvokkaita kohteita.[6]