Karhunputki

Karhunputki eli niittykarhunputki[2] (Angelica sylvestris) on sarjakukkaisiin kuuluva, melko korkea kasvi. Hyönteispölytteisen karhunputken kukinnoilla liikkuu medenhaussa paljon hyönteisiä, kuten harsosääskiä ja kukkakärpäsiä. Kasvi kukkii juhannuksesta elokuuhun. Karhunputki voi muistuttaa ulkonäöltään hieman jättiputkia, mutta kuuluu kuitenkin eri sukuun kuin jättiputket. Karhunputki ei myöskään ole Suomessa haitallinen vieraslaji.

Karhunputki
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Apiales
Heimo: Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku: Karhunputket Angelica
Laji: sylvestris
Kaksiosainen nimi

Angelica sylvestris
L.
Katso myös

  Karhunputki Wikispeciesissä
  Karhunputki Commonsissa

Ulkonäkö ja koko
Lähikuva yhden kukinnon pikkusarjan kukista.

Karhunputken ontto, kova varsi voi kasvaa 1–2 metrin korkuiseksi. Putken läpimitta voi olla yli 2 cm. Se on alhaalta violetti, ylhäältä vihreä. Lehdet muodostuvat pareittain sijaitsevista lehdyköistä. Lehtituppi on pullistunut. Kukinto on pallomaisista osista muodostuva kerrannaissarja. Itse kukat ovat vihertävänvalkoisia ja tuoksuvat imelältä.[3]

Levinneisyys

Karhunputkea tavataan Euroopassa ja Siperian havumetsävyöhykkeellä[4].

Elinympäristö

Karhunputki kasvaa aukeilla paikoilla, kuten rannoilla ja pellonreunoilla.

Käyttö

Karhunputkea on käytetty värjäykseen, ja sen juurta lääkkeenä sekä nälänhädän aikana ravinnon lähteenä. Ravintokäytössä on oltava varovainen, sillä karhunputkea muistuttavista kasveista moni on myrkyllinen, muun muassa myrkkykeiso ja myrkkykatko. Jättiputkia kutsutaan joskus virheellisesti karhunputkiksi; kenties siksi, että ukonputki on ruotsiksi björnloka. Karhunputkea on käytetty myös rohdoskasvina ja sen vaikutukset ovat samankaltaisia kuin lähisukulaisensa väinönputken. Voimakasta paalujuurta on käytetty keuhkoputkentulehduksen ja muiden rintatautien rohtona. Jauhetuilla hedelmillä on karkotettu täitä. Karhunputkea käytetään ruuansulatus- ja virtsatievaivoihin, höyryhengitykseen ja ihon desinfiointiin.[5][6]

Lähteet
  1. Lansdown, R.V.: Angelica sylvestris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 14.8.2016. (englanniksi)
  2. Karhunputki (niittykarhunputki) – Angelica sylvestris Laji.fi. Viitattu 22.10.2020.
  3. Yrttitarha
  4. Den virtuella floran: levinneisyyskartta
  5. Raipala-Cormier, Virpi: Luontoäidin kotiapteekki. Porvoo, WSOY 1998
  6. Kurtto, Arto ym.: Suomalaisen luonto-opas. Yli 500 Suomen luonnon kasvia ja eläintä, s. 120-121. Tammi, 1996. ISBN 951-30-6601-0.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.