Karatan kieli

Karatan kieli (karataksi кIкIирлIи мaцIцIи,[1] k’k’irl’i mac’c’i) on karatalaisten puhuma dagestanilainen kieli. Sitä puhutaan Venäjällä Dagestanin tasavallan Ahvahin piirin kylissä sekä Hasavjurtin piirin Siuhissa, jonka asukkaat ovat peräisin vuoriston samannimisestä kylästä. Nimitys karata perustuu Ahvahin piirin samannimiseen keskuskylään.[2]

Karata
Oma nimi кIкIирлIи мaцIцIи, k’k’irl’i mac’c’i
Tiedot
Alue Dagestan
Virallinen kieli -
Puhujia 6 600
Sija ei sadan suurimman joukossa
Kirjaimisto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta dagestanilaiset kielet
Kieliryhmä avaarilaiskielet
andilaiset kielet
ISO 639-3 kpt
Ohje

1990-luvulla karatan puhujia arvioitiin olleen noin 5 000 henkeä.[3] Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 6 600 karatan puhujaa,[4] joista 6 500 asui Dagestanissa.[5] Kansallisuudeltaan karatalaisia oli 6 100.[6] Väestönlaskennan tulosten perusteella osa puhujista pitää itseään avaareina, mutta määrä on huomattavasti pienempi kuin useimmilla muilla pienillä sukukansoilla. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on vain 255 karatan puhujaa[7].

Karata kuuluu dagestanilaisten kielten avaarilaisen ryhmän andilaiseen alaryhmään. Kielessä on kaksi murretta. Varsinaiskarata jakautuu edelleen useisiin paikallismurteisiin. Tokitan murretta puhutaan vain yhdessä kylässä, ja se poikkeaa huomattavasti varsinaiskaratasta.[8] Karata toimii kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. Sivistyskielinään puhujat käyttävät avaaria ja venäjää. Avaariksi kirjoittava kirjailija Mašidat Gairbekova on kotoisin Karatasta.[2]

Lähteet

  1. Jazyki narodov SSSR: iberijsko-kavkazskije jazyki, s. 322. Moskva: Nauka, 1967.
  2. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom II, s. 57. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  3. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 261. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  6. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. perepis2002.ru. Arkistoitu 6.2.2009. Viitattu 23.2.2009. (venäjäksi)
  7. Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
  8. Jazyki mira: Kavkazskije jazyki, s. 261–262. Moskva: Academia, 1999. ISBN 5-87444-079-8.
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.