Karaiimit

Karaiimit (myös karaimit - karaiimiksi: karaylar/къарайлар, hepreaksi: קראי מזרח אירופה) on itäeurooppalainen etninen ryhmä, joka on aikanaan levittäytynyt Krimin niemimaalta ja harjoittaa perinteisesti samankaltaista juutalaista uskontoa kuin karaiittijuutalaiset. Karaiimeja ei kuitenkaan pidä samastaa karaiitteihin, joka on laajempi uskonnollinen käsite. Karaiimit eivät käytä Itä-Euroopan juutalaisten perinteisesti käyttämiä kieliä kuten jiddišiä tai ladinoa, vaan omaa turkkilaista kiptšakkilaisiin kieliin kuuluvaa karaiimia.

Karaiimit
karaylar
къарайлар
Karaiimeja 1800-luvulla.
Karaiimeja 1800-luvulla.
Asuinalueet  Israel[1] 15 000
 Yhdysvallat 5 000
 Ukraina[2] 1 196
 Venäjä [3]336
 Liettua 273
 Puola[4]150
 Ranska [5]120
 Viro[6]6
 Valko-Venäjä 5 [7]
 Venezuela 2 000
Kielet karaiimi, tataari, venäjä
Uskonnot karaiittijuutalaisuus

Asuinalue

Euroopan karaiimien perinteiset asuinalueet ovat olleet Liettua, Ukraina ja Venäjä. Maastamuuton seurauksena yhteisöjä on syntynyt myös Israeliin ja Yhdysvaltoihin. Tärkeimpiä karaiimien kulttuurillisia keskuksia Euroopassa ovat Liettuan Trakai (karaiimiksi Trox) ja Vilna, Ukrainan Krim sekä Halytš Galitsiassa.[1]

Historia
Karaiimien synagooga Vilnassa

Joidenkin mielestä karaiimien esi-isät olivat turkkilaisperäisiä karaiittijuutalaisia, jotka olivat luopuneet alkuperäisestä uskostaan 700-luvun loppuun tai viimeistään 800-luvun alkuun mennessä solmittuaan seka-avioliittoja pääasiassa tataariheimojen jäsenten kanssa. Keski-ajalla karaiimien esi-isät muuttivat Mustanmeren rannikoilta Ukrainaan erityisesti Krimin niemimaalle. Krimin niemimaalla he elivät erityisesti vuoristoisissa keskiosissa ja Chufut Kale -nimisessä linnoitetussa kaupungissa, jolla oli tietynasteinen itsehallinto Krimin kaanikunnassa. Liettuan karaiimit polveutuvat Liettuan suurruhtinaskunnan Vytautas Suuren sotavangeiksi ottamista 330 karaiimiperheestä, jotka asettuivat nykyisen Trakain alueelle. Liettuan karaiimit karkotettiin Puolaan vuonna 1495, mutta he saivat palata vuonna 1503. Liettuasta karaiimeja muutti Ukrainan Galitsiaan.[1]

Puolan jaoissa useimmat karaiimit joutuivat Venäjän keisarikunnan alaisuuteen. Venäjällä karaiimit erotettiin juutalaisista, eikä heihin kohdistunut samanlaisia sortotoimia. Vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli noin 13 000 karaiimia. 1900-luvun aikana monet karaiimit muuttivat kaupunkeihin ja he levisivät ympäri läntistä Venäjää. Saman vuosisadan alussa alkoi myös maastamuutto erityisesti Yhdysvaltoihin ja Ranskaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Galitsian ja Liettuan karaiimit joutuivat jälleen Puolan vallan alle. Tämä tarkoitti karaiimien keskuudessa kulttuurin nousukautta. Monia teoksia ja erityisesti juutalaista liturgiaa käännettiin karaiimin kielelle.[1] Toisen maailmansodan aikana karaiimit välttyivät monilta Saksan juutalaisiin kohdistamilta sortotoimilta, sillä heitä ei uskonnostaan huolimatta katsottu kuuluvaksi samaan rotuun. Yksittäisiä karaiimien joukkomurhiakin kuitenkin tapahtui, esimerkiksi vuonna 1941 Babyn Jarissa tapettiin 200 karaiimia kymmenientuhansien juutalaisten sekä muiden ryhmien kanssa.[8][9]

Saksan joukkojen vetäydyttyä Krimin niemimaalta vuonna 1944 siellä laskettiin olevan 6 357 karaiimia. Karaiimit välttyivät joukkokuljetuksilta, joiden kohteeksi joutuivat Krimin niemimaalla eläneet Krimin tataarit, kreikkalaiset, armenialaiset ja monet muut epäluotettaviksi katsotut kansallisuudet. Valtaosa Euroopan karaiimeista muutti sodan jälkeen Yhdysvaltoihin ja Israeliin. Yhdysvalloissa karaiimit sulautuivat paljolti paikallisiin juutalaisiin, mutta Israelissa heidän on onnistunut säilyttää kulttuurinsa. Karaiimin kieltä on elvytetty Liettuassa ja Ukrainassa, joista Liettuan lukumäärällisesti pienempi karaiimiyhteisö on tiiviimpi.[1] Vuonna 1997 Liettuassa laskettiin olevan 257 karaiimia, joista 32 oli alle 16-vuotiaita.[10]

Uskonto

Karaiimien uskonnon perusta on sama kuin karaiittijuutalaisuudessakin: He hyväksyvät pelkästään Tanakhin eli Vanhan testamentin pyhäksi kirjoitukseksi. Islamilainen tataari-turkkilainen vaikutus näkyy kuitenkin siinä, että useat karaiimit tunnustavat sekä Jeesuksen että Muhammadin profeetoiksi. Karaiimien rukouskirja sisältää muun muassa Uudesta testamentista periytyvän Isä meidän -rukouksen.

Tunnettuja karaiimeja
  • Avraham Firkovitš - kirjailija, arkeologi[11]
  • Adolf Joffe - poliitikko, valtiomies[12]
  • Seraja Šapšal - hakham, johtaja[13]

Lähteet
  1. James Minahan, Encyclopedia of the Stateless Nations, ISBN 0313316171
  2. Ukrainan väestönlaskenta 2001
  3. Venäjän vuoden 2002 väestönlaskenta (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. Ethnologue report for language: code kdr
  5. Karaims of France (from The Karaite Encyclopedia by Nathan Schur (Frankfurt, 1995)). The Karayim Home Page. www.turkiye.net (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. Viron väestönlaskenta 2000[vanhentunut linkki]
  7. Valko-Venäjän väestönlaskenta 1999 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. Nehemia Gordon: Karaites in the Holocaust? A case of mistaken identity www.karaite-korner.org
  9. Christopher Ford, Babyn Yar: Fascism, Stalinism and Holocaust memory, Ukrainian Solidarity Campaign 31.1.2022. Viitattu 12.6.2022 (englanniksi)
  10. History (Arkistoitu – Internet Archive) Lithuanian karaims. daugenis.mch.mii.lt
  11. Firkovich, Avraam Samuilovich yivoencyclopedia.org. Viitattu 19.10.2022.
  12. Adolf Joffe marxists.org. Viitattu 19.10.2022.
  13. «Jego Exellencja Szapszał Hadży Seraja Han»is the way he called himself in Polish //Archiwum Akt Nowych, Ministerstwo Wyznań Religijnych i Oświęcenia Publicznego (Варшава). Д. 1464. Л. 30, 97.

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.