Kapkaupunki

Kapkaupunki (afrikaansiksi Kaapstad, engl. Cape Town, xhosaksi iKapa) on yksi Etelä-Afrikan kolmesta pääkaupungista (muut ovat Pretoria ja Bloemfontein). Kaupungin maamerkki on laakeahuippuinen Pöytävuori. Kapkaupungissa on noin 3,5 miljoonaa asukasta (2007)[3].

Kapkaupunki
(Kaapstad, Cape Town)
vaakuna
vaakuna

Kapkaupunki

Koordinaatit: 33°55′30″S, 18°25′30″E
Valtio Etelä-Afrikka Etelä-Afrikka
Provinssi Länsi-Kap
Perustettu 1652
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Dan Plato[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 2461 km²
Korkeus 0–1 590 m
Väkiluku (2007) 3 497 097
Aikavyöhyke UTC+2
Postinumero 8000
Suuntanumero(t) 021
Motto: Spes Bona
Lähteet: [2] = Pinta-ala; [3] = Väkiluku







Maantiede ja ilmasto
Kapkaupunki ja Hyväntoivonniemi

Kapkaupunki sijaitsee korkealla rannikkotasangolla (engl. City Bowl) Kapin niemimaan pohjoisreunalla. Sitä reunustavat laakea mutta jyrkkärinteinen Pöytävuori ja jyrkät vuoret Devil's Peak ja Lion's Head ja viimeksi mainitun jatkona oleva kukkula nimeltä Signal Hill.

Kaupungissa vallitsee välimerenilmasto, jolle ovat tyypillisiä viileät, sateiset talvet ja lämpimät, kuivat kesät.

Kapkaupungin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 26,1 26,5 25,4 23,0 20,3 18,1 17,5 17,8 19,2 21,3 23,5 24,9 ka. 22
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) 15,7 15,6 14,2 11,9 9,4 7,8 7,0 7,5 8,7 10,6 13,2 14,9 ka. 11,4
Sademäärä (mm) 15 17 20 41 69 93 82 77 40 30 14 17 Σ 515
Sadepäivät (d) 5,5 4,6 4,8 8,3 11,4 13,3 11,8 13,7 10,4 8,7 4,9 6,2 Σ 103,6
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
26,1
15,7
26,5
15,6
25,4
14,2
23,0
11,9
20,3
9,4
18,1
7,8
17,5
7,0
17,8
7,5
19,2
8,7
21,3
10,6
23,5
13,2
24,9
14,9
S
a
d
a
n
t
a		 15
17
20
41
69
93
82
77
40
30
14
17


Lähde: Weather Information for Cape Town World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 29.7.2009.

Historia
Kapkaupungin vanha satama Victoria & Alfred Waterfront, joka on nykyään suosittu nähtävyys ja ravintola-alue.

Nykyisen Kapkaupungin edustan matalaan veteen haaksirikkoutui vuonna 1647 hollantilainen Nieuw Haarlem -niminen laiva. Laivan väki selvisi hengissä ja lasti saatiin pelastetuksi. Osa miehistöstä vietiin perille Hollantiin muilla laivoilla, mutta 62 miehistön jäsentä jäi etsimään rannalta arvokasta lastia. Haaksirikkoutuneiden leirin jäänteet saattavat yhä olla hiekkadyynien kätkössä. Tutkijoiden mukaan Etelä-Afrikan siirtomaahistoria voisi olla toisenlainen, elleivät he olisi jääneet. Hollannista tuli se siirtomaavalta, joka asutti seudun.[4]

Hollannin Itä-Intian kauppakomppania perusti Kapkaupungin täydennysasemaksi Indonesiaan matkalla olleille kauppalaivoille. Paikka oli tyyni merenlahti, joka suojasi laivoja voimakkailta tuulilta.[5] Ensimmäistä eurooppalaista siirtokuntaa johti Jan van Riebeeck, joka saapui alueelle 6. huhtikuuta 1652.

Eurooppalaisten saapuessa ensi kertaa eteläiseen Afrikkaan 1400-luvun lopulla he kohtasivat karjaa paimentavia khoikhoita sekä metsästyksestä ja keräilystä eläviä saneja. Ensimmäiset kuvaukset saneista ja khoikhoista tiedetään löytyvän Vasco da Gamalta. Portugalin merenkulkijoiden jälkeen alueelle saapui englantilaisia ja hollantilaisia, joiden suhde paikallisiin perustui kaupankäyntiin. Eurooppalaiset vaihtoivat etenkin rautaa ja kuparia khoikhoitten kanssa karjaan. Khoikhoit suhtautuivat valkoisiin aluksi suopeasti, mutta van Riebeckin perustettua alueelle pysyvän tukikohdan vuonna 1652 vastarinta alkoi. Khoit kieltäytyivät kaupankäynnistä, ja alkoi taistelu maasta ja toimeentulosta. Ensi kerran khoit kävivät sotaan 1657, mutta seuranneiden 60 vuoden aikana joutuivat alistumaan eurooppalaisten valtaan.[6]

Eräs varhainen Kapkaupungissa ja Kapmaalla (Cape Colony) vaikuttanut suomalainen oli Pohjanmaalta lähtöisin ollut Hendrick Jacob Wikar, joka kirjoitti matkakertomuksen matkastaan Kapista kohti Oranjejokea (noin 1779).[6]

Väestö

Kaupungin väkiluku kasvoi vuosina 2001–2007 melkein 21 %. Tämä on selvästi suurempi kuin koko Etelä-Afrikan väestön kasvunopeus 8,2 %. Kapkaupungin asukkaista suurin väestöryhmä ovat värilliset, joita on lähes puolet. Mustia afrikkalaisia oli vuonna 2007 asukkaista noin 35 %, valkoisia 19 % ja aasialaisia alle 2 %. Mustien afrikkalaisten ja aasialaisten osuus oli kasvanut vuodesta 1996.[3]

Nähtävyyksiä
Kapkaupungin markkinat panoraamakuvassa (1993). Taustalla Pöytävuori ja keskellä kaupungintalo. Vasemmalla näkyy osa Kapkaupungin linnoituksen ulkomuuria.

Hyväntoivonniemi on suosittu kansainvälisten matkailijoiden kohde. Kotimaanmatkailijat käyvät myös Kapkaupungin uimarannoilla.

Nelson Mandela oli vangittuna Robben Islandilla Kapkaupungin edustalla ennen siirtoaan toiseen vankilaan. Saari kuuluu nykyään Unescon maailmanperintöluetteloon.

District six on apartheid-politiikan määräämän pakkomuuton seurauksena tyhjäksi jäänyt alue Kapkaupungin keskustan läheisyydessä. Siellä asui sekä mustia että värillisiä, kunnes apartheidin aikana asukkaat pakkomuutettiin 1965 alkaen kukin oman etnisen taustansa mukaan kaupungin laitamilla oleviin townshipeihin ja District six raivattiin maan tasalle.[7]

Sea Point ja Camp ́s Bay ovat varakkaiden asuinalueita meren rannalla Kapkaupungin keskustasta lounaaseen.[8]

Urheilu

Kapkaupungissa on kolme maan pääsarjassa pelaavaa jalkapallojoukkuetta: Santos, Ajax Cape Town ja Hellenic Football Club. Myös menestyksekkäät Western Province rugby- ja krikettijoukkueet ovat Kapkaupungista. Kapkaupungissa pelattiin vuoden 2010 jalkapallon MM-kilpailujen otteluita[9].

Liikenne

Kaupungissa on kansainvälinen lentokenttä, Kapkaupungin kansainvälinen lentoasema. Sen terminaaleja laajennettiin vuoden 2010 jalkapallokisoja varten.[10] Kapkaupungilla on kaksi satamaa, Simon's Town Harbour joka on merivoimien käytössä, ja varsinainen Kapkaupungin satama joka palvelee siviilimerenkulkua. Kaupungista on junayhteys Johannesburgiin neljä kertaa viikossa. Matka kestää reilun vuorokauden.[11]

Koulutus

Kapkaupungin yliopisto (engl. University of Cape Town) on Etelä-Afrikan vanhin yliopisto, perustettu vuonna 1829.[12]

Kuvia kaupungista

Lähteet
  1. Watch: Dan Plato elected Cape Town mayor eNCA. 6.11.2018. Viitattu 6.11.2020. (englanniksi)
  2. City Statistics City of Cape Town. Arkistoitu 18.4.2009. Viitattu 29.7.2009.
  3. Small, Karen: Demographics – Population 2007 Community Survey Analysis for Cape Town. Arkistoitu 21.10.2012. Viitattu 29.7.2009.
  4. Nick Dall: The Shipwreck that forever changed Sout Africa BBC. 14.1.2020. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  5. Ritva Kivikkokangas-Sandgren: Kaupunkitutkimus apartheidin jälkeisessä Etelä-Afrikassa. Ritva Kivikkokangas-Sandgren & Suvi Jääskeläinen (toim.): Kaupunki apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusraportteja 44, , 2008. vsk, s. 13. Helsinki: ISSN 0786-2172. Tutkimusraportin verkkoversio. Viitattu 5.8.2012.
  6. Liikanen, Anu: Sanit ja khoikhoit varhaisten tutkimusmatkailijoiden kuvauksissa, s. 12. Yleisen historian Pro gradu -tutkielma. Joensuun yliopisto, Yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunta, Historian oppiaineryhmä, 2008. Tutkielman verkkoversio (pdf) (viitattu 5.8.2012).
  7. Johanna Kuusterä ja Leena Sirkjärvi: Viinitilavierailuja ja maistajaisia. Ritva Kivikkokangas-Sandgren & Suvi Jääskeläinen (toim.): Kaupunki apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusraportteja 44, , 2008. vsk, s. 157. Helsinki: ISSN 0786-2172. Tutkimusraportin verkkoversio. Viitattu 5.8.2012.
  8. Katri Hintikka ja Annina Wallner: Kapin niemimaan luonto. Ritva Kivikkokangas-Sandgren & Suvi Jääskeläinen (toim.): Kaupunki apartheidin jälkeen Etelä-Afrikassa, Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkimusraportteja 44, , 2008. vsk, s. 160. Helsinki: ISSN 0786-2172. Tutkimusraportin verkkoversio. Viitattu 5.8.2012.
  9. 2010 FIFA World Cup South Africa fifa.com. Arkistoitu 29.5.2010. Viitattu 4.7.2010. (englanniksi)
  10. New Cape Town Airport terminal opens (Arkistoitu – Internet Archive) SouthAfricaInfo 9.11.2009
  11. Johannesburg-Cape town Timetable (Arkistoitu – Internet Archive) Shosholoza Meyl
  12. History (Arkistoitu – Internet Archive) University of Cape town

    Aiheesta muualla
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.