Kapeasaksirapu

Kapeasaksirapu muistuttaa jokirapua, mutta sen sakset ovat kapeammat ja yleensä pidemmät. Sen keskiruumis on myös pyöreämpi kuin jokiravulla. Sen kuori on piikikäs ja varsinkin vatsapuolelta muita suomalaisia rapuja vaaleampi. Suurin Suomessa pyydystetty kapeasaksirapu on 13,7 cm:n pituinen. Saksien pienuuden takia laji ei ole yhtä arvostettua ruokaa kuin täplä- ja jokirapu.

Lajin alkuperäinen esiintymisalue on Itä-Euroopassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa. Se esiintyy sekä makeassa vedessä että murtovedessä. Lajia on 1800-luvulta lähtien siirretty laajalti Euroopan eri osiin, ei kuitenkaan Skandinaviaan ja Iberian niemimaalle. Laji on ollut runsas etenkin Turkissa, jossa sitä on pyydetty vientiin tuhansia tonneja.

Lajia esiintyy melko runsaasti Karjalassa, minne se on levinnyt luultavasti venäläisten huvila-asukkaiden avustuksella.

Suomessa kapeasaksirapu on istutettu laji. Lajia istutettiin muutamiin suomalaisiin vesistöihin ainakin 1920-luvulla, mutta syntyneet kannat kuolivat rapuruttoon 1950-luvulla. Yksi havainto lajista tehtiin vielä 1970-luvulla Lappeenrannan lähellä sijaitsevasta Vilkjärvestä. Lajin luultiin kuolleen Suomesta sukupuuttoon, kunnes kesällä 2002 niitä löydettiin Luumäen Kivijärvestä. Kivijärven kantakin saattaa hävitä lähivuosina, koska tauteja kestävät täpläravut ovat runsastumassa Ylä-Kivijärven vesistössä ja saattavat syrjäyttää pienemmät kapeasaksiravut, jotka eivät kestä rapuruttoa. Vuonna 2004 järveen istutettiin tuhat ankeriaan poikasta. Kasvettuaan ne todennäköisesti syövät järvestä kaikki ravut. Kivijärvi on toistaiseksi maailman ainoa järvi, jossa elää sekä joki-, täplä- että kapeasaksirapuja.

• Koli, Lauri: Otavan kalakirja, s. 161. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14606-8.

• Kouvolan Sanomat 31.7.2002: Luumäen Kivijärvestä löytyi kapeasaksirapuja
• Raputietokeskus - kapeasaksirapu