Kantatie 45

Kantatie 45 on Helsingistä Tuusulan kautta Hyvinkäälle kulkeva kantatie. Tien pituus on noin 51 kilometriä.
Kantatie 45
Tuusulanväylä, Hämeentie
Kantatien 45 linjaus
Kantatien 45 linjaus
Maa Suomi
Tieluokka kantatie
Omistaja Suomen valtio
Tienpitäjä Väylävirasto
Pituus 51 km
Alkupiste Helsinki
Reitti Vantaa (16 km)
Tuusula (28 km)
Nurmijärvi (43 km)
Päätepiste Hyvinkää (51 km)
Päällyste asfaltti
Kaistaluku 2–4
Muodostettu 1996

Tie alkaa Helsingistä Erottajalta ja kulkee valtateiden 4 ja 7 kanssa Sörnäisiin. Sörnäisissä tie erkanee kohti Käpylää. Sörnäisten ja Käpylän välinen osuus tunnetaan Mäkelänkatuna. Tie muuttuu Käpylässä moottoritieksi, jonka nimi on Tuusulanväylä. Moottoritie kulkee Vantaan kautta ja päättyy noin viisi kilometriä Tuusulan kuntakeskuksen Hyrylän eteläpuolella. Siitä eteenpäin, Hyrylässä olevaan kiertoliittymään saakka Tuusulanväylä jatkuu kaksiajorataisena sekaliikennetienä. Hyrylässä olevasta kiertoliittymästä kantatie jatkuu edelleen Hämeentie-nimisenä yksiajorataisena tienä Nurmijärven Nukarin kylän kautta Hyvinkäälle, jossa se liittyy valtatiehen 3 noin viisi kilometriä keskustan eteläpuolella.

Väylän pikavuoropysäkit sijaitsevat Helsingissä ja ovat nimeltään Hattulantie, Koskelantie ja Muurimestarintie. Pysäkkejä käyttävät aamuöisin lentoaseman kautta eri puolille Suomea menevät pikavuorot.

Reitti ja tieyhteydet

Mäkelänkatu
Pääartikkeli: Mäkelänkatu

Tuusulanväylä
TUUSULANVÄYLÄ
TUSBYLEDEN
Tuusulanväylää Vantaalla Ilmakehän sillan kohdalla
Tuusulanväylää Vantaan Ruskeasannassa

Helsingistä Vantaan lentoaseman seudun kautta Tuusulan kunnan hallinnolliseen keskukseen Hyrylään saakka kantatie 45 tunnetaan Tuusulanväylänä, joka on moottoritie. Tuusulanväylä on merkittävin yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle sekä ajoneuvomääriltään (vilkkaimmillaan n. 85 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) toiseksi liikennöidyin Helsingin kaupungin säteittäinen sisääntuloväylä Lahdenväylän jälkeen.

Tuusulanväylä alkaa Helsingissä Käpylän kaupunginosasta Pohjolankadun ja Mäkelänkadun risteyksestä. Moottoritien ensimmäinen osuus Käpylästä Kehä III:n pohjoispuolelle Vantaan (silloisen Helsingin maalaiskunnan) Ruskeasantaan valmistui vuonna 1967. Se rakennettiin suurelta osin vanhan tien kohdalle leventämällä sitä ja muuttamalla risteykset eritasoliittymiksi. Vuonna 1992 valmistui moottoritie Ruskeasannan ja Riihikallion väliselle osuudelle, jossa se kulkee vanhan kaksikaistaisen tien, sivutieksi jääneen Vanhan Tuusulantien vierellä sen länsipuolella. Tuusulanväylän ja Kehä I:n liittymä rakennettiin uudelleen vuonna 1999, Kehä III:n liittymä vuonna 2005.

Moottoritie päättyy vähän ennen Vanhan Tuusulantien liikennevalo-ohjattua risteystä Tuusulan Riihikalliossa. Siitä Tuusulanväylä jatkuu Hyrylän keskukseen katumaisena liikennevalo-ohjattuna tienä, jolla nopeusrajoitus on 60 km/h. Moottoritiellä on Käpylästä Tuomarinkylään 80 km/h:n rajoitus ja Tuomarinkylästä Riihikallioon 100 km/h:n rajoitus. Moottoritieosuuden pituus on 16,8 km.

Tuusulanväylää on aiemmin suunniteltu käännettäväksi kulkemaan Pasilan kautta Veturitietä Pasilanväylän rakentamisen yhteydessä. Samassa yhteydessä tie levennettäisiin kuusikaistaiseksi Kulomäentien liittymään saakka. Toisaalta Helsingin vuoden 2016 yleiskaavan vision valmistelussa on selvitetty mahdollisuutta muuttaa Tuusulanväylä kaduksi Kehä I:n sisäpuolella 3,5 kilometrin matkalla vuoteen 2050 mennessä.[1]

Historiaa

Vanhin Helsingistä Hämeenlinnaan 1600-luvulla rakennettu tie kulki Helsingin pitäjän kirkonkylästä Hyvinkään seudulle saakka nykyisen kantatien 45 kohdalla tai lähellä sitä. Helsingin-puoleisessa päässä tie kuitenkin kulki Viikin ja Malmin kautta, ja sen osia ovat muun muassa nykyiset Hämeentie, Viikintien alkuosa, Pihlajamäentie (osittain) ja Kirkonkyläntie. 1930-luvulla rakennettiin uusi tie, Tuusulantie, Mäkelänkadun jatkeeksi Käpylästä Helsingin pitäjän kirkonkylään, jossa se yhtyi vanhaan maantiehen. Tieosuus Helsingistä Hyrylään oli yksi ensimmäisistä, jotka Suomessa asfaltoitiin Tuusulan rajalle ja päällystettiin betonilaatoilla Tuusulan rajalta Hyrylään jo 1930-luvulla.[2]

Vuoden 1938 tienumerointijärjestelmässä Tuusulantie tuli osaksi valtateitä 4 ja 5, jotka kulkivat Tuusulantietä pitkin Helsingistä Hyrylään. Hyrylästä nelostie jatkui nykyistä kantatietä 45 pitkin Hyvinkäälle saakka. 1950-luvun lopulla rakennettiin valtatien 5 uusi linjaus, Lahdentie, useita kilometrejä idemmäksi, ja myöhemmin myös nelostie linjattiin kulkemaan Lahden kautta. Silloin Helsingin ja Hyrylän välinen tie jäi maantieksi ja se sai numeron 137. Tien ensimmäinen moottoritieosuus Käpylästä Kehä III:n pohjoispuolelle rakennettiin vuosina 1964–1967, suurimmaksi osaksi vanhan tien kohdalle leventämällä sitä. Moottoritietä jatkettiin osin sekaliikennetienä Tuusulan suuntaan vuonna 1992. Moottoritien avajaisia juhlittiin Tuusulassa 11.11.1993.[3] Vanha Tuusulantie jäi viereen sivutieksi. Kehä I:n eritasoliittymän parannustyöt valmistuivat vuonna 1999 ja Kehä III:n 2005.

Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa entinen maantie 137 muutettiin kantatieksi, ja se sai numeron 45. Kyseinen numero oli aiemmin käytössä Tampereen kehätien numerona, mutta tienumerouudistuksessa se numeroitiin uudelleen kantatieksi 60.[4] Samalla moottoritieosuuden nimeksi tuli koko matkaltaan Tuusulanväylä, kun se ennen vuotta 1996 oli Helsingin alueella ollut Tuusulantie.

Tiehankkeita

Veturitie

Tuusulanväylän siirtämistä Veturitielle suunnitellaan Helsingin vuoden 2016 yleiskaavassa, jossa tarkastellaan vuodelle 2050 ajateltua tilannetta. Tuusulanväylä käännetään Käpylän aseman eteläpuolella Veturitien jatkeeksi, jolloin kantatie 45:n pääsuunta ei enää jatkuisi Mäkelänkadulle vaan Veturitielle. Hakamäentien ja Veturitien välisen eritasoliittymän ansiosta autoilu Tuusulanväylältä Hakamäentielle tulisi sujuvammaksi. Mäkelänkadun liikennemäärä puolestaan pienenisi. [5]

Hyrylän läntinen ohikulkutie

Hyrylän länsipuolelle on suunniteltu rakennettavaksi nelikaistainen ohikulkutie, jolle myös kantatien 45 linjaus tullaan siirtämään tien valmistuttua. Uusi tieosuus alkaa Ruotsinkylän kohdalta, johon rakennetaan eritasoliittymä ja päättyy Rusutjärven liittymään. Tien alkuosa tulee olemaan moottoritietä ja loppuosa nelikaistaista eritasoliittymin varustettua sekaliikennetietä. Tie kulkee kaupunkirakenteessa, joten nopeusrajoitus tulee olemaan moottoritiellä 100 km/h ja sekaliikennetiellä 80 km/h. Nykyinen kantatien 45 linjaus muutetaan alkuosalta seututieksi 145 ja loppuosalta yhdystieksi 1370. Hankkeella ei ole vielä tiesuunnitelmaa, ja hanke tullaan näillä näkymin toteuttamaan vasta vuoden 2025 jälkeen.

Muita hankkeita

Tuusulanväylälle on suunniteltu tulevaisuudessa rakennettavan kolmannet kaistat Ruskeasannan ja Kulomäentien eritasoliittymien välille. Lisäksi on laadittu tekninen selvitys rakentaa Vihdistä Nurmijärven kautta Järvenpäähän uusi tieyhteys. Tämän liittymään Nukarin kohdalla selvitys esittää eritasoliittymän rakentamista.[6]

Lähteet

Viitteet
  1. Helsingin kantakaupungin laajentaminen – Moottoritiemäisten ympäristöjen maankäytön tehostaminen ja muuttaminen urbaaniksi kaupunkitilaksi 2013. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.11.2013.
  2. Maisemakatsaus 2017. Tuusulan kunta.
  3. Turtola, Martti: Heijastuksia. Keski-Uusimaan vuosikymmenet, s. 167. Keski-Uusimaa Oy, 2000. ISBN 952-91-2136-9.
  4. Matti Grönroos: Kantatie 45 Helsinki-Tuusula-Hyvinkää, 51 km mattigronroos.fi. Viitattu 18.5.2017.
  5. Helsingin yleiskaava : Selostus (PDF) (sivut 61, 108) Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2016:3. 6.10.2015. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 15.9.2021.
  6. Keski-Uudenmaan poikittainen tieyhteys, tekninen selvitys 2016. Uudenmaan ELY-keskus. Viitattu 26.9.2019.

    Aiheesta muualla
    Liittymät Helsingistä Hyvinkäälle
    Nro Km   Nimi   Tie   Viitoitus
      (suuntaisliittymä etelään) Sörnäisten rantatie
    Itäväylä    		 Keskusta
    Lahti, Kotka
      Sörnäisten rantatie (3+3)
      Sörnäisten rantatie kääntyy
      Pääskylänkatu/Lautatarhankatu (3+ 1+2)
      (Helsinkiin päin mentäessä) Junatie
      Junatie/Lautatarhankatu (2+2)
      Hämeentie
      Junatie/Mäkelänkatu (2+2/2+2)
      Teollisuuskatu kääntyy Helsinkiin päin mentäessä
      Vääksyntie/Mäkelänkatu (2+2/2+2)
      Mäkelänkatu
    Hämeentie    		 kääntyy Helsinkiin päin mentäessä
      Mäkelänkatu (3+3)
      Päijänteentie
      Vallilantie
        Inarintie
        Lohjantie
        Keiteleentie
        Ähtärintie
      Suvannontie
        Ouluntie
        Pernajantie
      Sturenkatu
    Sturenkatu    		 Kumpula
    Länsisatama, Töölö
        Somerontie
      Hattulantie
    Ensi-kodin tie
      Hollolantie
        Sysmänkuja
        Nokiankuja
        Rautalammintie
      Mäkelänrinne
    Elimäenkatu
      Kumpulantie
        Uintikeskus
      Pyöräilystadion Velodromi
      Isonniitynkatu
      Vähänkyröntie
      Koskelantie
    Koskelantie    		 Lahti, Kotka, Viikki
    Pasila
        Turjantie
        Väinölänkatu
        Kimmontie
      Pohjolankatu
    Vaakalinnuntie    		  
     
    Tuusulanväylä (3+3)
     1
    		 Käpylän eritasoliittymä Asesepäntie ML-keskus, Metsälä; alkaa
     2
    		 Oulunkylän eritasoliittymä Käskynhaltijantie
    Pakilantie    		 Oulunkylä
    Maunula
     3
    		 Pakilan eritasoliittymä Kehä I Kehä I
    Tuusulanväylä (4+4)
     4
    		 Tuomarinkylän eritasoliittymä(suuntaisliittymä etelän suuntaan) Yhdyskunnantie Tuomarinkylä, Itä-Pakila, Paloheinä
    Tuusulanväylä (2+2)
    Helsingin ja Vantaan kunnanraja
     5
    		 Tammiston eritasoliittymä Valimotie
     7
    		 Kirkonkylän eritasoliittymä Kehä III Kehä III, Lentoasema
    Tuusulanväylä (4+4)
     8
    		 Ilmailutien eritasoliittymä(suuntaisliittymä etelän suuntaan) Ilmakehä Koivuhaka, Lentorahti
    Tuusulanväylä (3+3)
     9
    		 Valkoisenlähteen eritasoliittymä Junkersintie
    Läntinen Valkoisenlähteentie    		 Lentoasema, Veromies, Tikkurila, Ruskeasanta
     10
    		 Ruskeasannan eritasoliittymä Koivukylänväylä Ilola
    Tuusulanväylä (2+2)
    Vantaan ja Tuusulan kunnanraja
     11
    		 Kulomäentien eritasoliittymä Kulomäentie Korso
    Sipoo
      Kantatie (2+2), Tuusulanväylä
      Tuusulan Itäväylä
      Haukantie
      Amerintie
      Sulantie
      Sahatie
    Fallbackantie
      Kievarinportin kiertoliittymä Järvenpääntie
    Kievarinportti    		 Järvenpää, Sipoo
     
      Kantatie (1+1), Hämeentie
      Koskenmäen kiertoliittymä Koskenmäentie
    Nahkelantie
      Nummenväylä
    Ketunlinnantie
        Rusutjärventie
        Kolistimentie
        Vanha Hämeentie
        Nummitie
    Tuusulan ja Nurmijärven kunnanraja
      Vanha Hämeentie
    Vanha Hämeentie
      Pertuntie
    Nukarintie
        Ridasjärventie Jokela
      Saukontie
    Nukarintie
        Rantakulmantie
        Hämeentie
    Moottoritie (1+1), Moottoritien ramppi
    Nurmijärven ja Hyvinkään kunnanraja
     14
    		 Pentinsuon eritasoliittymä(suuntaisliittymä pohjoisen suuntaan) Tampere, Hämeenlinna, Hyvinkää; päättyy
    Välimatkataulukko
    (km)Helsinki (Erottaja)
    Moottoritien alku 6 Moottoritien alku
    Kehä I 104 Kehä I
    Kehä III 16106 Kehä III
    Hyrylä 28221812 Hyrylä
    Hyvinkää (vt 3) 5145413523 Hyvinkää (vt 3)
    Kantatiet 40–98

    | | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |
    | | | | | | | | | | | | | | | | | | | |

    Pääkaupunkiseudun isot liikenneväylät
    Kehätiet
    Ulosmenotiet
    Muut tiet
    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.