Kantasuomi

Kantasuomi on historiallisen kielitieteen käsite, joka tarkoittaa historiallisen-vertailevan kielentutkimuksen avulla mallinnettua kantakieltä, joka jakautuu edelleen kolmeen kantakieleen:

varhaiskantasuomi, suomalais-saamelaisten kielten kantakieli
keskikantasuomi, nykyisen Viron alueella ja nykyisen Latvian alueen koillisosissa puhuttu kantakieli[1]
myöhäiskantasuomi, itämerensuomalaisten kielten kantakieli.

Kieliä on puhuttu tutkija Petri Kallion mukaan karkeasti arvioiden niin, että varhaiskantasuomea on puhuttu toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua, keskikantasuomea ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua ja myöhäiskantasuomea ensimmäisellä vuosituhannella ajanlaskun alun jälkeen.[2] Janne Saarikivi yhtyy Kallion mielipiteeseen.[3]

Lähteet

Junttila, Santeri: Kantasuomen balttilaiskontaktien aika ja paikka blogs.helsinki.fi. Viitattu 6.10.2020.
Kallio, Petri: KANTASUOMEN KONSONANTTIHISTORIA. Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007., 2007. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne.
Janne Saarikivi: Onko uralilaisen etnohistorian tutkimuksessa tapahtunut käänne? Monitieteisyys ja uudet teoriat itämerensuomalaisten kielten synnystä Valter Langin Homo Fennicuksen valossa. Multilingual Facilitation, 2021, s. 289. Artikkelin verkkoversio.

Tämä on täsmennyssivu, joka luettelee monimerkityksisen käsitteen eri merkitykset tai useita eri henkilöitä.
Artikkelisivuja, joiden nimessä tai tekstissä lukee ”kantasuomi”, voi hakea sivunnimihaulla, laajalla sivunnimihaulla tai tekstihaulla.

This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.

[1] Junttila, Santeri: Kantasuomen balttilaiskontaktien aika ja paikka blogs.helsinki.fi. Viitattu 6.10.2020.

[2] Kallio, Petri: KANTASUOMEN KONSONANTTIHISTORIA. Sámit, sánit, sátnehámit. Riepmočála Pekka Sammallahtii miessemánu 21. beaivve 2007., 2007. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia = Mémoires de la Société Finno-Ougrienne.

[3] Janne Saarikivi: Onko uralilaisen etnohistorian tutkimuksessa tapahtunut käänne? Monitieteisyys ja uudet teoriat itämerensuomalaisten kielten synnystä Valter Langin Homo Fennicuksen valossa. Multilingual Facilitation, 2021, s. 289. Artikkelin verkkoversio.